Ero sivun ”Äyrämöiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Botti aikamerkitsi lähdepyynnön. |
||
Rivi 1:
'''Äyrämöiset''' (äkrämöiset) ovat alunperin Karjalankannaksen länsiosan kantaväestöä. Nimitys tulee ilmeisesti kantaisänä pidetystä [[Äkräs|Äkräästä]] (Ägräs){{
Äyrämöiset pysyttelivät Länsi-Kannaksella ja myöhemmin myös Inkerinmaalla pitkään omana ryhmänään, jolla oli oma murteensa, pukunsa ja tapansa eikä esimerkiksi avioliittoja muunheimoisten kanssa juuri solmittu.
Äyrämöiset olivat [[savakot|savakkojen]] ohella toinen [[inkeriläiset|inkerinsuomalaisten]] pääryhmistä, jotka voitiin erottaa vielä 1800-luvulla. Inkerinmaalle äyrämöiset olivat muuttaneet [[Inkeri
Äyrämöisten ja savakkojen kielimurteen ja kansanpuvun eroihin kiinnitti ensimmäisenä huomiota 1830-luvulla kielentutkija [[Anders Johan Sjögren]]. Venäläinen maantieteilijä ja tilastotutkija [[Peter von Köppen]] suoritti vuoden 1848 vaiheilla tutkimuksia, joissa hän totesi Inkerinmaan äyrämöisten lukumääräksi 29 242 henkeä ja savakkojen määräksi 43 080. Äyrämöisten asuinpaikkoja Inkerissä olivat Köppenin mukaan ennen kaikkea Karjalankannaksen eteläosassa sijainneet [[Toksova]]n, [[Lempaala]]n ja [[Vuole]]en seurakunnat sekä [[Kaprio]], [[Tyrö]] ja [[Liissilä]]. Heitä oli myös [[Tuutari]]ssa, [[Hietamäki (Inkeri)|Hietamäellä]], [[Skuoritsa]]ssa, [[Serepetta|Serepetassa]], [[Kolppana]]ssa, [[Koprina]]ssa ja [[Inkere]]ellä, missä he asuivat samoissa kylissä kuin savakotkin.
Rivi 13:
==Lähteet==
*''Inkerin suomalaisten historia''. Inkeriläisten sivistyssäätiö, Jyväskylä 1969.
[[Luokka:Suomalaiset heimot]]
[[Luokka:Inkeri]]
| |||