Ero sivun ”Uralilainen foneettinen aakkosto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p Botti aikamerkitsi lähdepyynnön.
Rivi 3:
'''Uralilainen foneettinen aakkosto''' eli ''suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus'' (SUT) tai ''suomalais-ugrilainen transkriptio'' on foneettinen aakkosto, jolla voidaan täsmällisesti esittää [[kieli|kielen]] [[foneemi|foneemeja]]. Se on kehitetty erityisesti [[uralilaiset kielet|uralilaisten]] kielten tarkekirjoitusta varten. Samaa järjestelmää käytetään myös eri tavoin täydennettynä [[turkkilaiset kielet|turkkilaiskielten]] kuvaamisessa. Tämä johtuu siitä, että aikoinaan [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisten kielten]] tutkijoilla oli suuri vaikutus myös turkkilaiskielten tutkimuksen kehitykseen.
 
Kaikki tarkekirjoituksella kirjoitettu teksti on ''kursiivissa'' (tai pitäisi olla, jos <b>'''tekniset seikat tässä sallisivat</b>''').
 
==Peruskirjaimisto==
Rivi 68:
==Tarkkeet eli diakriittiset merkit ==
*~ osoittaa kirjaimen yllä äänteen vahvaa nasaalisuutta tai naso-oraalisuutta (esimerkiksi ''ã'', ''õ'' ). Kirjaimen alla se osoittaa heikkoa nasaalisuutta tai naso-oraalisuutta (esimerkiksi ''ḛ'', ''ḭ'').
*‹ kirjaimen alla osoittaa äänteen artikulaatiopaikan lievää takaisuutta, esimerkiksi ''t&#x0354;''.
*› kirjaimen alla osoittaa äänteen artikulaatiopaikan lievää etisyyttä, esimerkiksi ''e&#x0355;''.
*<sup>v</sup> kirjaimen yllä osoittaa konsonantin voimakasta hankaushälyisyyttä, esimerkiksi ''š'', frikotremulantti ''ř''.
*<sub>v</sub> kirjaimen alla osoittaa vokaalin väljyyttä tai konsonantin höllyyttä, esimerkiksi ''u&#x032C;''. Kirjaimen jäljessä rivin alareunassa se osoittaa äänteen huuliartikulaation lavenemista eli delabiaalistumista, esimerkiksi ''o<sub>v</sub>''.
*<sub>^</sub> kirjaimen alla osoittaa vokaalin lievää suppeutta (esimerkiksi ''o&#x032D;'' ) ja konsonantin lievää dorsaalista liudentuneisuutta (esimerkiksi ''k&#x032D;'' ). Kirjaimen jäljessä se osoittaa konsonantin tiukkuutta (esimerkiksi ''s &#x032D;̭'').
*<sup>·</sup> kirjaimen yllä osoittaa vokaalin lievää suppeutta (''ė'' = ''e&#x032D;'' ) tai konsonantin puolisoinnillisuutta (''Ġ'' = puolisoinnillinen media, ''ṫ'' = puolisoinnillinen tenuis).
*. kirjaimen alla osoittaa äänteen suurta takaisuutta (''ṭ'' = kakuminaalinen ''t'', &#x1EB9; = taka-''e'' ).
*¨ kirjaimen yllä osoittaa (eräissä) tapauksissa) etuvokaalisuutta (''ä ö ü'') tai konsonantin interdentaalisuutta (esimerkiksi ''t&#x0308;'').
*.. kirjaimen alla osoittaa uvulaarisuutta (esimerkiksi ''k&#x0324;'').
*´ kirjaimen päällä tai jäljessä ylhäällä osoittaa konsonantin liudentuneisuutta, esimerkiksi ''ń'', ''d´''.
*° kirjaimen alla osoittaa konsonantin sonanttisuutta (eli konsonanttia, joka toimii vokaalin sijassa), esimerkiksi ''r&#x0325;'', ''l&#x0325;''.
*<small><sup>c</small></sup> kirjaimen jäljessä osoittaa klusiilin aspiraatiota, ''p<small><sup>c</small></sup>''.
*&#x02D2;˒ osoittaa soinnillista lujaa aluketta vokaalimerkin edellä sekä puristussupistumaa, joka voi esiintyä vokaalialkuisessa sanassa, silloin kun se välittömästi seuraa vokaaliloppuista sanaa (esimerkiksi ''˒eppä ˒ollu''). Vokaalimerkin päällä tai jäljessä katkon yhteydessä se osoittaa puristussupistumaa (esimerkiksi liivin ''m<sup>i</sup>e˒r'' ‘meren’) ja oraaliklusiilin jäljessä laryngaalista lisäsulkeumaa, esimerkiksi ''k˒'' = glottopalataalinen klusiili.
* &#x032E;̮ kirjaimen alla osoittaa keskivokaalisuutta, esimerkiksi ''a&#x032E;'', ''e&#x032E;''.
* &#x032F;̯ kirjaimen alla osoittaa, että vokaali esiintyy konsonanttisessa funktiossa, esimerkiksi ''i &#x032F;̯''.
*˛ kirjaimen alla osoittaa konsonantin koronaalisuutta (''s&#x0328;'' ) ja vokaalin redusoituneisuutta (ks. nurinkäännetyt kirjaimet).
*¸ kirjaimen alla osoittaa konsonantin post- tai labiodentaalisuutta (esimerkiksi ''&#x0163;ţ'') ja labiaalikonsonantin labiodentaalisuutta eli dentilabiaalisuutta (esimerkiksi ''m&#x0327;'').
*&#x208D; kirjainten välissä alhaalla osoittaa tavurajaa, esimerkiksi ''linja₍auto''.
*&#x203F; sanojen välissä osoittaa, että edellisen sanan viimeinen äänne on lausefoneettisista syistä kokonaan tai osoittain assimiloitunut seuraavan sanan alkuäänteen kaltaiseksi tai päinvastoin (esimerkiksi ''otiη‿kädem‿pois'').
*&#x02FD;˽ osoittaa sanojen välissä, että edellisen sanan loppukonsonantti on joutunut seuraavan sanan alkukonsonantiksi tai muodostunut sanoja yhdistäväksi geminaataksi (esimerkiksi ''kaupp˽ol tehtü'').
*_ kirjaimen alla osoittaa äänteen soinnittomuutta, esimerkiksi <u>''a''</u> (= <small>''A''</small>), <u>''r''</u> (= <small>''R''</small>).
*<sub>&#x02DF;˟</sub> kirjaimen alla osoittaa äänteen käheä- eli sameasointisuutta.
*<sub>+</sub> kirjaimen alla osoittaa äänteen narinaäänisyyttä.
*&#x02FE;˾ kirjaimen jäljessä osoittaa, että eksploosio eli laukeama puuttuu, esimerkiksi ''t˾''.
 
==Äänteiden kestoasteet==
# pienikokoinen kirjain rivin ylälaidassa = ylilyhyt kesto (esimerkiksi <sup>a e i t</sup>)
# &#x0306;̆ kirjaimen päällä = vajaalyhyt kesto (esimerkiksi a&#x0306;ă e&#x0306;ĕ i&#x0306;ĭ t&#x0306;)
# kirjain ilman kestoa osoittavaa lisämerkkiä = lyhyt kesto (esimerkiksi a e i t)
# ` kirjaimen jäljessä = puolilyhyt kesto (esimerkiksi a` e`)
# ` kirjaimen päällä = puolipitkä kesto (esimerkiksi à è)
# › kirjaimen päällä = vajaapitkä kesto (esimerkiksi a&#x0350; e&#x0350;)
# - kirjaimen päällä = pitkä kesto (esimerkiksi &#x0101;ā &#x0113;ē)
# &#x02C6;ˆ kirjaimen päällä = ylipitkä kesto (esimerkiksi â ê)
 
==Tavujen suhteellinen paino==
*· tavun sonanttia osoittavan kirjaimen jäljessä = pääpaino (esimerkiksi ''sa<sup>.</sup>naton'' ; voidaan merkitä myös ''&#x0027;'sanaton'').
*<nowiki>:</nowiki> tavun sonanttia osoittavan kirjaimen jäljessä = sivupaino (esimerkiksi ''sa<sup>.</sup>nalli:nen'' ; voidaan merkitä myös ''&#x0027;'sanal'',''linen'').
 
[[Luokka:Fonetiikka]]