Ero sivun ”Vanha-Liivinmaa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
osassa suomenkielistä kirjallisuutta tosiaan mainitaan tällainen termi. Tässä tosiaan virheellisesti annetaan kuva, että kyseessä olisi ollut valtio tms. kts. keskustelusivu termistä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:LIVONIAE NOVA DESCRIPTIO 1573-1578.jpg|thumb|Vanha Liivinmaa vuoden 1573 kartalla]]
'''Vanha-Liivinmaa'''<ref>Ants Hein: [http://www.tuglas.fi/arkisto/kartanoiden+viro.html Kartanoiden Viro]</ref><ref>[http://www.mois.ee/suomi/ Viron kartanot]</ref> ({{k-de|Alt-Livland}},<ref name="Bojtár">Bojtár, sivu 169</ref> {{k-et|Vana-Liivimaa}})
Vuodesta 1418 alkaen Liivinmaan valtiot muodostivat löyhän [[liittovaltio]]n, [[Liivinmaan liitto|Liivinmaan liiton]] ({{k-de|Livländische Konföderation}}, {{k-lv|Livonijas Konfederācija}}).<ref name="O'Connor" /> Liivinmaan liitto hajosi [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] seurauksena. Emo-Liivinmaasta muodostuivat [[Liivinmaa]]n, [[Kuurinmaa]]n, [[Saarenmaa]]n ja [[Eestinmaa]]n maakunnat ja myöhemmät [[kuvernementti|kuvernementit]].
Rivi 20:
== Hajoaminen ==
{{Pääartikkeli|[[Baltian valtatyhjiö]], [[Liivinmaan sota]]}}
Liivinmaan poliittinen hajoaminen alkoi [[uskonpuhdistus|uskonpuhdituksen]] seurauksena. Ritarikunnan ja Puolan välisen sodan (1519–1521) seurauksena heikenneen ritarikunnan viimeinen suurmestari [[Albrecht von Brandenburg-Ansbach]] omaksui [[Luterilaisuus|luterilaisen uskon]] ja julistautui samalla Puolan tuella [[Preussin herttuakunta|Preussin herttuakunnan]] perinnölliseksi ruhtinaaksi. Samalla Saksalainen ritarikunta lakkasi olemasta. Preussin herttuakunnasta asettui [[Puola-Liettua]]n vasalliksi.
Liivinmaalla uskonpuhdistus eteni Preussia hitaammin. Kaupungit ja porvaristo sekä suuri osa aatelistoa omaksuivat luterilaisuuden, mutta piispat ja Liiviläinen ritarikunta pidättäytyivät katolilaisuudessa.<ref name="O'Connor25">O'Connor, sivu 25</ref> Saksalaisen ritarikunnan liiviläinen haara, [[Liivinmaan ritarikunta]] säilyi suurmestarinsa [[Wolter von Plettenberg]]in johdolla toiminnassa muun ritarikunnan hajotessa ja maallistuessa. Von Plettenberg kääntyi vuonna 1525 luterilaisuuteen, osittain vastustaakseen Riian katolisen arkkipiispan vaikutusvaltaa.<ref>[http://www.spiritus-temporis.com/wolter-von-plettenberg/ Wolter von Plettenberg]</ref>
| |||