Ero sivun ”Mediakasvatus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähdeluetteloa
p Botti aikamerkitsi lähdepyynnön.
Rivi 1:
{{Kerro kuka tekee}}
 
'''Mediakasvatus''' on [[Kasvatustiede|kasvatus-]] ja [[Viestintätieteet|viestintätieteellinen]] [[Poikkitieteellisyys|poikkitieteellinen]] tutkimuksen ja opetuksen ala, jossa opitaan [[havainto|havaitsemaan]] ja tarkastelemaan [[Media|medianmedia]]n vaikutuksia ja merkityksiä. Mediakasvatuksen tavoitteena on kehittää oppilaan medialukutaitoa<ref>http://www.kirjastot.fi/mediakasvatusaineisto/mediakasvatus/</ref>. Mediakasvatusta [[Tutkimus|tutkitaan]] monilla tieteenaloilla eri tavoin. Mediakasvatukseen kuuluu erilaisia osa-alueita, joita ovat
*välineiden käytön opettelu ja hallinta
*media-esitysten analysointitaito ja kriittinen arvioiminen
*omien viestien/mediaesitysten tuottamistaidot<ref>http://www.mediakasvatus.fi/mediakasvatus</ref>.
 
 
==Mediakasvatuksen kehityksestä Suomessa==
 
Mediakasvatuksesta käytettiin aikaisemmin sanaa viestintäkasvatus, jota nimitystä käytetään vieläkin. Viestintäkasvatusta harjoitettiin 1970-luvulla "[[Kritiikki|kriittisessä]]", "tiedostavassa" ja "[[Objektiivinen|objektiivisessa]]" hengessä. Ihmiset oletettiin usein pelkiksi viestien passiivisiksi vastaanottajiksi. {{Lähde||16. syyskuuta 2008}}
 
Mediakasvatuksessa 1980-luvulla oletettiin katsojan olevan aktiivinen ja arveltiin hänen myös osaavan nauttia mediasta olematta vain sen armoilla. Näkökulmat laajenivat erilaisten katsojaryhmien tutkimukseen ja lasten oma näkökulma median käyttöön sai sijaa tutkimuksessa. Kiinnostuttiin myös [[Informaatioteknologia|informaatioteknologioiden]] käytöstä opetuksessa.
 
Mediakasvatuksen tutkimusta ja käytäntöä 2000-luvun alussa luonnehti monimuotoisuus. Tutkitaan uusia informaatioteknologioita, sekä pelejä ja niitä käytetään yhä enemmän opetuksessa. Kulttuurintutkimuksessa tarkastellaan aktiivista vastaanottajaa ja median aiheuttamaa [[Mielihyvä|mielihyväämielihyvä]]ä. Kriittiset mediatutkijat pohtivat [[monopolisoituminen|mediakeskittymisen]] ja [[Uusliberalismi|uusliberalistisen]] mediapolitiikan haitavaikutuksia.
 
Mediakasvatusta edistämään ja alan tutkimusta ja opetusta kehittämään perustettiin vuonna 2005 [[Mediakasvatusseura]].
Rivi 34 ⟶ 33:
== Mediakasvatus koulun ulkopuolella==
 
Monimuotoisen [[medialukutaito|medialukutaidon]] (mediatajun, mediasivistyksen) katsotaan nykyisin kuuluvan osaksi [[kansalaistaito]]ja. On myös korostettu, että medialukutaito on hyödyksi kaiken ikäisille ihmisille. {{Lähde||16. syyskuuta 2008}} Median [[Kritiikki|kriittinen]] lukutaito voi lisätä poliittista tietoisuutta sekä paikallisissa että maailmanlaajuisissa kysymyksissä, ja johtaa toimintaan asioiden korjaamiseksi. {{Lähde||16. syyskuuta 2008}}
 
Mediakasvatuksen kannalta keskeinen [[instituutio]] on [[Yleisradio]], jonka lakiin perustuvan [[Julkinen palvelu|julkisen palvelun]] sivistystehtävän voi katsoa sisältävän mediakasvatuksen. Yleisradio tuottaa sekä yleissivistävää tietoa, että moneen tarkoitukseen sopivaa oppimateriaalia mediakasvatuksesta. Myös kaupalliset mediayhtiöt ovat jossain määrin ottaneet mediakasvatuksen asiakseen. {{Lähde||16. syyskuuta 2008}} [[Valtion elokuvatarkastamo]] VET on laajentanut toimintaansa mediakasvatuksen suuntaan.
 
Mediakasvatusta harjoittavat myös useat järjestöt, esimerkiksi [[Mediakasvatuskeskus Metka]], [[Lasten Mediakasvatus Yhdistys]], sekä alueelliset elokuvakeskukset.
Rivi 80 ⟶ 79:
*[[Juha Suoranta]] & [[Mauri Ylä-Kotola]] (2000). Mediakasvatus simulaatiokulttuurissa. WSOY. – Perusteita mediakasvatuksen opetukselle ja alan käsitteelliselle hahmottamiselle.
*[[Juha Suoranta]] (2003). Kasvatus mediakulttuurissa. Vastapaino. – Keskustelukirja mediakulttuurin merkityksestä kasvatuksen maailman näkökulmasta.
 
 
== Lähteet ==
Rivi 106 ⟶ 104:
*[http://www.uta.fi/mediakasvatushanke/index.php Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos, mediakasvatushanke]
 
[[luokkaLuokka:Kasvatus]]
[[Luokka:Mediakasvatus]]
 
[[en:Media Education]]
[[sv:Mediafostran]]