Ero sivun ”Kino-Palatsi” versioiden välillä

241 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Yhdistetty tietoja uudesta artikkelista Kino Palatsi (alkuperäinen teatteri))
'''Kino-Palatsi''' oli [[Helsinki|Helsingissä]] [[Pohjoisesplanadi]] 39:ssä [[Keskuskatu (Helsinki) |Keskuskadun]] kulmatontilla vuosina 1911-1965 toiminut [[jugend]]-tyylinen elokuvateatteri, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Jung & Bomansson. Kino-Palatsi toimi [[Suomi-Filmi]]n ensi-iltateatterina, ja siellä pidettiin myös konsertteja ja kauneuskilpailuita. Elokuvateatteri käytti aluksi nimeä Maxim, mutta nimi muuttui, kun Suomi-Filmi osti teatterin 1919. Teatterirakennus sijaitsi korttelin sisällä, ja sinne päästiin [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] vuonna 1921 suunniteleman [[Suomen Käsityöläis-Osakepankki|Käsityöläispankin]] talon kautta. Tässä talossa oli myös Suomi-Filmin pääkonttori.
 
Teatterin oli tilava ja suosittu, ja sille leimaa antava piirre oli klassinen ns. kreikkalaistyylinen sisustus pylväineen ja koristeellisine seinineen. Erityisen tunnettu oli sen Keskuskadulle auennut holvimainen sisäänkäynti, johon urheilusukeltajat muodostivat [[kunniakuja]]n [[Jacques Cousteau]]n elokuvan Hiljainen maailma kutsuvierasnäytännön edellä kesällä 1965.
== Kino-Palatsin [[pilvenpiirtäjä]]hanke ==
 
Vuonna 1928 Suomi-Filmi tilasi arkkitehti [[Väinö Vähäkallio]]lta suunnitelman samalle tontille rakennettavasta toimistopilvenpiirtäjästä johon oli tarkoitus saada tilat Suomi-Filmin pääkonttorille, studioita sekä avarat aulatilat elokuvateatteri Kino-Palatsille. Vähäkallion ensimmäinen ehdotus oli 68 metriä korkea rakennus, jossa olisi ollut 17 maanpäällistä ja yksi maanalainen kerros. Esikuvana suunnitelmalle olivat [[New York]]iin samoihin aikoihin valmistunut 40-kerroksinen [[Paramount]]-elokuvayhtiön pilvenpiirtäjä sekä [[Tukholma]]n [[Kungsgatan]]in kaksoistornit.
 
Helsingin kaupungin [[rahatoimikamari]] suositti kuitenkin yhtiön jättämän rakennuslupahakemuksen hylkäämistä huhtikuussa 1928 ja toistamiseen vuotta myöhemmin. Monet arkkitehdit suhtautuivat suunnitelma kriittisesti, mutta lehtien palstoilla asiaan suhtauduttiin myönteisemmin. Vuonna 1930 tehtiin uusi suunnitelma, jossa rakennus oli madaltunut 11-kerroksiseksi, ja Helsingin kiinteistölautakunta puolsikin suunnitelmaa 1931 tietyin varauksin. Tässä vaiheessa Suomi-Filmin taloudellinen tilanne oli kuitenkin lamakauden myötä jo heikentynyt niin paljon, että hankkeesta luovuttiin.
 
Suomi-Filmi joutui myymään Kino-Palatsin kulmatontin Esplanadin puoleisen osan Suomen Käsityöläis-Osakepankille syksyllä 1931, ja huhtikuussa 1932 myytiin loput Kino-Palatsin osakkeet Kreuger & Tollille. Pilvenpiirtäjähanketta voimakkaasti ajanut toimitusjohtaja [[Erkki Karu]] erosi yhtiön johdosta 1933. Helsingin 1920-luvun lopun pilvenpiirtäjähankkeista toteutui lopulta vain 14-kerroksinen 68 metriä korkea [[Hotelli Torni]].
 
== Viimeiset vaiheet ==
 
[[Stockmann]] osti Kino-Palatsin tontin 1963, ja sekä korttelin keskellä sijainnut teatterirakennus että kadun varressa ollut pankkirakennus purettiin 1965 sen jälkeen, kun vuokrasopimus oli päättynyt. Viimeiseksi siellä useita kertoja esitetyksi elokuvaksi jäi [[Agatha ChristienChristie]]n aiheeseen perustunut Murha hotelli Laukassa. Kino-Palatsin jäähyväisnäytöksessä [[1. huhtikuuta]] [[1965]] esitettiin [[Risto Orko]]n [[Jääkärin morsian (vuoden 1938 elokuva)|Jääkärin morsian]] joka oli vapautetty esityskiellosta tätä esitystä varten. Kino-Palatsin tilalle valmistui 1967-1969 [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] suunnittelema [[Akateeminen kirjakauppa|Akateemisen kirjakaupan]] [[Kirjatalo]]. Akateemisen kirjakaupan valopiha sijaitsee Kino-Palatsin teatterisalin paikalla.
 
Nykyään Helsingissä [[Kaisaniemenkatu|Kaisaniemenkadun]] varrella on [[Kinopalatsi]]-niminen monen elokuvateatterin kokonaisuus.
 
== Lähteet ==
97 864

muokkausta