Ero sivun ”Kalevanpoika” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätty Kristfrid Gananderin kuvaus kalevanpojista
p Botti aikamerkitsi lähdepyynnön.
Rivi 1:
[[ImageKuva:OKallis-Kalevipoeg.jpg|right|thumb|Kalevinpoika. Kuvitusta [[Kalevipoeg]]-teokseen.[[Oskar Kallis]]]]
'''Kalevanpojat''' eli '''Kalevinpojat''' ovat [[itämerensuomalainen mytologia|itämerensuomalaisen kansanperinteen]] tuntemia olentoja, yleensä muinaisia [[jättiläiset|jättiläisiä]], mutta toisinaan myös inhimillisempiä hahmoja. Kalevanpoikien toiminnalla selitetään monia poikkeuksellisia maastonmuotoja, muun muassa kivien sijaintia. Viron kansalliseepoksessa, kalevalamittaa lähellä olevaan runomittaan kirjoitetussa [[Kalevipoeg|Kalevipoegissa]]issa, Kalevanpojat ovat kuninkaanpoikia.
 
Kalevanpojat tunnetaan myös myöhemmässä, kristinuskon sävyttämässä [[suomalainen mytologia|suomalaisessa mytologiassa]], usein pahoina tai arvaamattomina jättiläisinä, jotka saattoivat kaataa viljan tai metsänkin kumoon. [[Mikael Agricola]]n mukaan Kalevanpojat löivät niityt maahan.
Rivi 8:
Kalevanpojat olivat myös kertomuksissa maan muinaisia asuttajia. He poistuivat kivellä soutaen, kun kristinusko levittäytyi heidän mailleen. Joskus tarvittiin pappeja manaamaan heitä pois. Hieman samaan tapaan poistui kristinuskon tieltä [[Väinämöinen]] veneellään.
 
1700-luvulla elänyt kansanperinteiden keräilijä [[Christfried Ganander|Kristfrid Ganander]] kertoi kalevanpoikien olleen [[Kaleva|Kalewa]]-nimisen jättiläisen kaksitoista vahvaa poikaa jotka rakensivat linnoja eripuolille Suomea. Nimeltä Ganander mainitsee kuusi sekä myös heidän asuinpaikkakuntansa: [[Hiisi|''Hiisi'']] (Paltamo), [[Seppo Ilmarinen|''Ilmarinen'']] (Häme), [[Väinämöinen|''Wäinämöinen'']] (Suomi), ''Liekiöinen'' (Savo), ''Soini'' (Liminka) ja ''Kihawanskoinen''.<ref>Kristfrid Ganander: Mythologia Fennica. Recallmed Oy 1995. ISBN: 951-9221-72-7. Sivut 48 ja 49.</ref>
 
==Kalevan ja Untamon suvut==
{{Pääartikkeli|[[Untamo]]}}
Erään perinteen mukaan Kalevan suku on [[Untamo]]n suvun vihollinen. Tässä yhteydessä Kalevan sukua kutsutaan myös [[Kalervo]]n suvuksi, kuten [[Kalevala]]-eepoksessa. Untamon tapaiset nimet olivat joskus käytössä läntisessä ja lounaisessa Suomessa, ja nimien mukaan on nimetty paikkoja. Läntisessä ja Lounaisessa Suomessa on kansanperinteitä, joiden mukaan Untamon tyyppinen sana merkitsee uudisasukasta tai on [[kantatalo|kylän perustajan]] nimi. Samoilla alueilla paikallinen kansanperinne pitää Kalevanpoikia vihollisina ja uudisasukkaita pakenevina jättiläisinä{{lähdeLähde||15. syyskuuta 2008}}.
 
Eräs tähän perinteeseen liittyvä Kalevanpoika on nimeltään [[Kullervo]], jota koskevat tarut on kerätty [[Inkeri]]stä. Kullervo osoittaa jo vauvana olevansa väkivahva, eikä häntä saada tapettua yrityksistä huolimatta. Tarina Kullervosta on ainoa Inkeristä taltioitu taru Kalevalassa.