Ero sivun ”Hadeeinen aioni” versioiden välillä

10 merkkiä poistettu ,  12 vuotta sitten
p (Botti lisäsi: nn:Hadeikum)
(→‎Hadeinen eoni: Kieliasua)
Hadeista kautta on kutsuttu myös prearkeeiseksi ja atsooiseksi kaudeksi.
 
== HadeinenHadeeinen eoniaioni ==
 
 
NimiNimitys ''hadeeinen aioni'' viittaa [[Kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen mytologian]] manalaan, [[Haades|HaadekseenHaadeeseen]]. Geologi Preston Cloud keksiloi termin hadeinen eonikäsitteen vuonna 1972 aikakaudelletarkoittamaan aikakautta ennen aikaisempien tunnettujen kivilajien syntymistäsyntyä. Nykyään on tosin löydetty vanhempiakin kivilajeja. Vanhimmat tunnetut mineraalit ovat 4,4 miljardin vuoden ikäisiä ja vanhin tunnettu kivi 4,1 miljardia vuotta.
 
Maa syntyi muun [[Aurinkokunta|Aurinkokunnan]] mukana noin 4,567 miljardia (4 567 miljoonaa) vuotta sitten kasautumalla pienistä asteroideista. Nämä olivat alkujaan syntyneet pienistä mineraalipallosista, jotka kasvoivat hitaissa törmäyksissä ensin kiven kokoisiksi, sitten yhä suuremmiksi. Syntynyttä maapalloa pommittivat satoja miljoonia vuosia [[meteoriitti|meteoriitit]], [[komeetta|komeetat]] ja [[asteroidi]]t.
 
Alussa maa pyöri nykyistä nopeammin, ja Aurinko oli nykystänykyistä himmeämpi, kirkkaudeltaan vain 70% siitä mitäprosenttia nytnykyisestä.
 
Tällä hetkellä vallitsevan teorian mukaan esi-Maahan törmäsi melko hitaasti [[Mars]]in kokoinen pikkuplaneetta, joka synnytti [[Kuu]]n, kun törmäyksessä Maasta irtipäässeistäirtosi pirstaleistapirstaleita. Suuria pikkuplaneettojen törmäyksiä maapalloon sattui 4,0-30–3,8 miljardia vuotta sitten.
 
Maa syntyi muun [[Aurinkokunta|Aurinkokunnan]] mukana noin 4,567 miljardia (4 567 miljoonaa) vuotta sitten kasautumalla pienistä asteroideista. Nämä olivat alkujaan syntyneet pienistä mineraalipallosista, jotka kasvoivat hitaissa törmäyksissä ensin kiven kokoisiksi, sitten yhä suuremmiksi. Syntynyttä maapalloa pommittivat satoja miljoonia vuosia [[meteoriitti|meteoriitit]], [[komeetta|komeetat]] ja [[asteroidi]]t.
Alussa maa pyöri nykyistä nopeammin, ja Aurinko oli nykystä himmeämpi, kirkkaudeltaan vain 70% siitä mitä nyt.
Tällä hetkellä vallitsevan teorian mukaan esi-Maahan törmäsi melko hitaasti [[Mars]]in kokoinen pikkuplaneetta, joka synnytti [[Kuu]]n törmäyksessä Maasta irtipäässeistä pirstaleista. Suuria pikkuplaneettojen törmäyksiä maapalloon sattui 4,0-3,8 miljardia vuotta sitten.
Maa kuumeni sisustan radioaktiivisten aineiden takia ainakin ytimeltään täysin sulaksi.
 
Komeetat saattoivat tuoda Maahan [[vesi|vettä]], joka höyrystyi sekä kaasukehän kaasuja. Kaasukehää luultavasti lämmitti laavan lisäksi kasvihuoneilmiö.
 
Maassa tapahtui laajaa vulkaanista toimintaa. Kauden alussa [[maa]]nMaan pinta oli sulaa [[laava]]a ja [[ilmakehä]] lienee ollut erittäin tiheä ja kuuma. Kun syntymässä oleva esi-Maa kasvoi riittävän suureksi, ehkä noin 1 000 km. läpimittaiseksi, siinä alkoi sulaminen ja aineitten lajittuminen - lopulta keskelle syntyi kuuma rautaydin.
 
Jotkut väittävät Maan olleen erittäin kuuma hadeeisen kauden alussa, lämpötila olisi ollut [[kasvihuoneilmiö]]n takia jopa 2 000–3 000 °C.
 
 
Pinta jäähtyi, ja [[kaasukehä]]stä satoi maan pinnalle ensimmäinen [[meri]], alkumeri. Vettä saattoi olla Maan pinnalla jo 3,9–3,8 (3,85) miljardia vuotta sitten, mutta suuria määriä varmasti 3,5 miljardia vuotta sitten.
 
Eräiden uusien ikivanhaa zirkoniumia koskevien isotooppitutkimusten mukaan maalle olisi syntynyt kiinteä kuori ja meri jo pian, 200 miljoonaa vuotta maan syntymisen jälkeen. Muinaisen zirkoniumin koostumisen katsotaan kertovan, että se olisi uudelleen sulanutta maan kuorta, joka olisi syntynyt noin 700 asteen lämpötilassa. Suurin osa hadeeisen kauden kivistä on muokkautunut geologisissa mullistuksissa tunnistamattomiksi.
Toiset tutkijat sanovat Maan jäähtyneen hitaasti hadeeisella kaudella, toiset hyvin nopeasti suunnilleen nykyiselleen.
 
On myös sanottu, että nestemäistä vettä oli 230 °C:n lämpötilasta huolimatta suuren hiilidioksidi-ilmakehän paineen takia. Korkeissa paineissahan veden kiehumispiste nousee.
 
Vielä 3,8–3,9 miljardia vuotta sitten Kuuhun törmäsi erittäin suuria kappaleita, jotka synnyttivät siellä valtavia laavan täyttämiä kraatereita, joita sanotaan meriksi. Samoihin aikoihin maatakin lienee pommitettu rajusti, ja vielä pitkään sen jälkeenkin Maahan lienee osunut hyvin suuria asteroideja.
26 133

muokkausta