Ero sivun ”Digitaalinen valokuva” versioiden välillä

12 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
Botti muokkasi sivua
(Botti muokkasi sivua)
[[ImageKuva:Reflex camera numeric.svg|thumb|right|200px|Digijärjestelmäkamerassa peilin takana on matriisikenno]]
[[ImageKuva:Digital photo matrix on 35mm negative.jpg|thumb|right|200px|Kuvassa matriisikennon taustalla on vertailun vuoksi 35 mm:n värinegatiivifilmi]]
[[ImageKuva:Subpixels chema.png|200px|thumb|right|Digitaalisen valokuvan valotus: 1)Fotonit kameran linssin läpi; 2)Mikrolinssi kohdistaa valon kennolle; 3)Suodatin määrää valon aaltopituuden; 4)Valoa läpäisevä elektrodi; 5)Kvartsi eriste; 6)N- piikanava; 7)Mahdollinen kolo; 8)P-tyyppistä piitä.]]
[[ImageKuva:Image carte de points.png|thumb|right|200px|Digitaalisen valokuvan matriisirakenne]]
 
'''Digitaalinen valokuva''' on [[digitaalikamera]]n matriisikennolle valotettu [[fotoni]]en varausta ilmaiseva [[digitaalinen]] [[tiedosto]], jota voidaan tarkastella esimerkiksi tietokoneen näytöllä. Siitä täytyy tehdä [[valokuvavedos]] ennen kuin tiedosto saadaan käsin kosketeltavaan muotoon. Valokuvista voidaan tehdä digitaalisia vedoksia myös [[kuvanlukija]]lla.
 
Valokuvavedos valmistetaan joko valottamalla "immateriaalinen" digitaalinen tiedosto valonherkälle vedostusmateriaalille. Vedostusmateriaali on usein paperipohjaista, mutta se voi olla muovia tai siitä voidaan tehdä digitaalinen vedos esimerkiksi portable document format [[pdf]]|pdf-muotoon]]. Digitaalisia vedostusta kutsutaan yleisesti tulostamiseksi. Digitaalinen vedos voidaan tehdä myös painomenetelmällä. Digitaalinen vedos voi olla paitsi valoherkälle materiaalille vedostettu, myös esim.esimerkiksi painomusteella eri materiaaleille siirretty painokuva, digitaalinen tuloste tai valokopio. Digitaalinen valokuva voidaan tuottaa myös "aineettomana" "immateriaalisena" vedoksena valkokankaalle tai näyttöpäätteelle.
 
==Digitaalisen valokuvan rakenne==
Digitaalisen valokuvan rakenne perustuu [[Albertin ikkuna | kartesiolaiseen matriisiin]], joka on toiminut maalauksen ja piirustuksen apuvälineenä aiemmin piirrettäessä [[camera obscura]]n avulla. Digitaalisessa valokuvassa kaksiulotteisen matriisin soluja kutsutaan [[pikseli | pikseleiksi]] ja kolmiulotteisessa kuvantamisessa käytettyjä kuutiomaisia soluja kutsutaan [[vokseli | vokseleiksi]]. Kolmiulotteista kuvantamista käytetään mm.muun muassa lääketieteessä ja virtuaalisissa pelimaailmoissa.
 
==Historia==
Perinteinen tapa tarkastella digitaalisen valokuvan syntyä olisi aloittaa vuodesta 1839, jolloin Ranskan valtio lahjoitti valokuvauskeksinnön maailmalle, tai osana viestinnän kehitystä alkaen luolamaalauksista 30 000 vuotta sitten, jatkaen kirjoitustaidon kehittymisestä kirjapainon syntyyn, valokuvauksen keksimiseen ja lopulta nykypäivän digitaaliseen viestintään. Tavanomainen lineaarinen tarkastelutapa ei vastaa sitä, mitä todellisuudessa on tapahtunut. Kehitys ei koskaan ole ollut näin suoraviivaista ja näkemättä jäisi monia digitaalisen valokuvauksen kehityskulkuun vaikuttaneita tekijöitä.
 
==Digitaalisen valokuvan käsite==
Digitaalisen valokuvan kehitys ei ole yhden tietyn menetelmän tulosta, vaan monen erilaisen filosofisen, yhteiskunnallisen ja teknisen prosessin tuotetta. Valokuvan ja digikuvan kehitys on ollut todella kollektiivinen prosessi, jossa kaikki osapuolet ovat varastaneet ideoita ja ostaneet patentteja parhaansa mukaan. Äskettäin ilmestyneen Mikko Hietaharjun väitöskirjan nimi ''Valokuvan voi repiä'' viittaa paperikuvaan<ref>Hietaharju M. (2006) Valokuvan voi repiä. Valokuvan rakenne-elementit, käyttöympäristöt sekä valokuvatulkinnan syntyminen. Jyväskylän yliopisto.</ref>. Valokuva ei kuitenkaan koskaan ole ollut yksinomaan paperikuva, vaan myös kuparille vedostettu daguerrotypia tai lasipositiivista taikalyhdyllä heijastettava diakuva <ref>Huhtamo E. (1996) Elävän kuvan arkeologia. Yleisradio, Helsinki</ref>.
 
Voidaan kysyä, eikö myös valon avulla [[camera obscura]]lla piirretyt taulut tai tietokoneen ruudussa tarkasteltavat digikuvat ole ”valokuvia”. Vuosisatoja sitten esiintyneet ilmiöt saattavat elää myös nykyisyydessä. Valokuvankin käsite on liitetty moneen erilaiseen tekniseen muotoon. Tekniikasta riippumatta lopputulos voi olla sama. Esimerkiksi negatiivista, diakuvasta, digitalisoidusta valokuvasta tai digikameran digikuvasta valmistettua painokuvaa ei pystytä erottamaan toisistaan <ref>Mölsä, Pekka (2007) Digitaalinen valokuvaus on. Helsingin yliopisto</ref>.
 
==Digitaalinen valokuva mediafuusiossa==
Digitaalisuus on laajentanut valokuvan käyttöä monella tavalla. Digitaaliset minilaboratoriot hyödyntävät yhtä lailla filmiä kuin digitaalista kuvatiedostoa originaalinaan. Tämä on yksinkertaistanut valokuvausprosessia. Samalla prosessilla voidaan valmistaa aidolle valokuvapaperille vedostetut kuvat niin värinegatiiveista, mustavakoisista negatiiveista, dioista kuin digitaalisista tiedostoista. Samalla voidaan helposti valmistaa yksilölliset postikortit, kalenterit ja valokuva-albumit. Valokuvia voidaan helposti tilata verkon kautta tai kuvakioskeista.
 
Valokuvalle on tullut uusia digitaalisia sovellutuksia. Internetistä on tullut valokuvan suurin jakelukanava. Valokuvaa pystytään hyödyntämään entistä tehokkaammin niin perhekuvissa kuin tarkkailukameroissa kasvojentunnistuksen ansiosta. Digitaalinen kamera tekee kuvausvaiheessa korjauksia kuvaan mm.muun muassa tarkentaen kasvoihin ja poistaen epäterävyyttä. Valokuvan muokkaus oli ennen vaikeaa ja vain kehittyneittenkehittyneiden harrastelijoittenharrastelijoiden tai ammattilaisten puuhaa. Nyt helpot kuvankäsittelyohjelmat ovat tehneet siitä monelle perhekuvaajalle osan valokuvausta. Valokuvalla voidaan jopa huijata tulevia sukupolvia <ref>http://tech.slashdot.org/article.pl?sid=08/08/18/1345245&from=rss Photoshop Allows Us To Alter Our Memories</ref>. Myös videokuva hyödyntää valokuvan tarkkuutta. Videokuvan resoluutio on matala, väridynamiikka ponneton ja se voi vielä täristäkin. Videon laatua voidaan parantaa hyödyntämällä samasta kohteesta otettuja valokuvia. Algoritmi pyrkii tunnistamaan, mihin kohtaan videokuvaa valokuva sopii ja se sovitetaan osaksi videota <ref>http://grail.cs.washington.edu/projects/videoenhancement/videoEnhancement.htm Using Photographs to Enhance Videos of a Static Scene</ref>.
 
==Viitteet==
{{viitteet}}
<references/>
 
==Katso myös==