Ero sivun ”Ruotsin valtaneuvosto” versioiden välillä

38 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
p
w
(linkittyy tähän kyseiseen artikkeliin)
p (w)
 
Valtaneuvosto syntyi Ruotsissa 1280-luvulla ja se mainitaan [[Maunu Eerikinpoika|Maunu Eerikinpojan]] maanlaissa.
Siihen kuuluivat keskiajalla valtakunnan mahtavimmat hengelliset ja maalliset ylimykset, tyypillisesti ''[[valtaneuvos|valtaneuvokset'']] edustivat valtakunnan eri osia. Suomesta Turun piispalla[[piispa]]lla oli pysyvä oikeus kuulua keskiajalla valtaneuvostoon. Neuvosto tapasi kuninkaan säännöllisesti kuninkaan kutsusta ja hallitsi kuninkaan ja myöhemmin muodostuneiden [[Ruotsin valtiopäivät|valtiopäivien]] kanssa läpi [[keskiaika|keskiajan]].
Neuvosto tapasi kuninkaan säännöllisesti kuninkaan kutsusta ja hallitsi kuninkaan ja myöhemmin muodostuneiden [[Ruotsin valtiopäivät|valtiopäivien]] kanssa läpi keskiajan.
 
Valtaneuvosto oli usein melko mahtava ja vastapainona sekä rajoituksena kuninkaan vallalle. Useiden monarkkien[[monarkki]]en valtaannousu oli tulosta valtaneuvosten juonitteluista syrjäyttää liian mahtavaksi muodostunut edellinen kuningas - etenkin ulkomailta tuotettiin valtaneuvoksista riippuvaisia monarkkeja, malliesimerkkinä [[Albrekt Mecklenburgilainen]].
 
[[Kustaa Vaasa]]n aikana valtaneuvosto alettiin muodostaa pikemminkin kuninkaan käskettävänä olevista henkilöistä. Niinpä poliittinen valta keskittyikin.
* valtakunnan[[drotsi]] (vastasi oikeudenkäytöstä)
* [[kamarimestari]] (vastasi valtion kassasta ja verojen keräämisestä)
* [[valtakunnanmarski]] (johti valtakunnan armeijaa) ja
* [[valtakunnanamiraali]] eli [[valta-amiraali]] (johti laivastoa).
 
[[Kaarle XI]] supisti valtaneuvoston tehtävää muuttaen sen yksistään ylimmäksi tuomioistuimeksi.
6 478

muokkausta