Ero sivun ”Aapinen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kursiivi |
Aapiskukko Pälkäneen kunnan vanhassa vaakunassa + kuva |
||
Rivi 6:
Lukemaan opetteleva lapsi sai jo näkyvämmän sijan piispa [[Juhana Gezelius vanhempi|Juhana Gezelius vanhemman]] vuoden [[1666]] katekismuksessa, jonka aapisosa ''[[Lasten paras tawara]]'' julkaistiin erillisenä 12-sivuisena painoksena. Gezeliuksen tavoite oli saada kansa omaksumaan sisälukutaito. Hänen tavausmenetelmänsä osoittautuikin varsin tehokkaaksi ja oli käytössä vuosisatoja. "Tawaraa" painettiin runsaan 200 vuoden ajan.<ref name="Opettaja" />
[[Kuva:Pälkäne.vaakuna.png|thumb|Aapiskukko [[Pälkäne]]en kunnan vanhassa vaakunassa]]
Yksi aapisen historian neuvokkaista keksijöistä oli pälkäneläinen [[Daniel Mendelplan]], joka kaiversi Gezeliuksen aapisen puulaatoile, jotta sitä voitiin painaa käsin. Ankarina aikoina kirjapainot eivät toimineet ja aapisista oli pulaa. Esimerkiksi ennen isovihaa 1700-luvun alussa arvioitiin vain joka kolmannen suomalaisen osaavan auttavasti lukea.<ref name="Opettaja" />
Rivi 12 ⟶ 13:
[[Henrik Gabriel Porthan]] (1739 – 1804) oli sitä mieltä, että ensimmäisen kirjan tulisi herättää lapsen uteliaisuus ja mielenkiinto. Lapsen kyvyt ja tarpeet alettiinkin ottaa huomioon nyös heille tarkoitetuissa teoksissa.<ref name="Opettaja" />
Suomenkielisen aapisen kuva-aiheena ja symbolina on perinteisesti esiintynyt '''aapiskukko'''. Maailman vanhin säilynyt aapiskukko on painettu puolalaisen aapisen kanteen 1500-luvulla. <ref>[http://www.pellervo.fi/pellervo/kp3_02/abc.htm Pellervo, 21.3.2002]</ref> Aapiskukko esiintyy myös [[Pälkäne]]en kunnan vanhassa vaakunassa.
== Kirjallisuus ==
| |||