Ero sivun ”Keltakuume” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 82.116.252.88 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän SilvonenBot tekemään versioon. |
|||
Rivi 7:
Keltakuume oli aikanaan vakava ongelma [[Karibianmeri|Karibia]]n [[saari]]lla ja myös [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] [[etelävaltiot|etelävaltioissa]]. Käyttämällä vapaaehtoisia koehenkilöitä [[Yhdysvaltain asevoimat|Yhdysvaltain armeijan]] [[lääkäri]] Walter Reed työryhmineen todisti vuonna [[1901]], että keltakuumeen tarttumiseen sairaasta terveeseen henkilöön tarvitaan keltakuumehyttysen pisto. Tuo merkittävä havainto johti keltakuumeen vähittäiseen katoamiseen Yhdysvalloista, kun ''Aëdes egypti'' -hyttysiä opittiin torjumaan. Myös Afrikassa on hyttysten torjuminen ja rokotusten pakollisuus vähentänyt taudin esiintymistä. Rokote tautiin saatiin kehitetyksi vasta [[1900-luku|1900-luvulla]].
==Taudinkuva==
Keltakuumeen aiheuttava flavivirus leviää hyttysten välityksellä ihmisestä toiseen. [[Verenkierto]]on päästyään virus saa aikaan systeemisen [[infektio]]n, jonka kuolleisuus on noin 10–50 prosenttia. Taudinkuva vaihtelee eri potilailla, mutta yhteistä on kova [[kuume]], joka kestää noin viikon. Vaikeissa tapauksissa potilailla esiintyy sisäistä verenvuotoa ja maksavaurioita.
Tyypillinen taudinkuva (voi vaihdella kuten edellä todettiin): Tauti alkaa 3–6 vuorokauden itämisajan jälkeen kuumeella ja kasvojen punoituksella (niin kutsuttu punainen vaihe), pulssin harvenemisella sekä [[kipuaisti|kivulla]] [[pää]]ssä ja [[lihaskudokset|lihaksissa]]. Kuume laskee pariksi tunniksi ja seuraavassa (niin kutsutussa keltaisessa) vaiheessa voi syntyä maksavaurio, [[munuainen|munuaisten]] toimintahäiriö ja erilaisia verenvuotoja sekä mahdollisesti myös [[sokki]]. Kuolleisuus tautiin on 10–30 prosenttia; loput sairastuneista paranevat täysin.
Keltakuumetta ei voida hoitaa [[antibiootti|antibiooteilla]], koska taudin aiheuttaja on [[virus]].
==Ehkäisy==
| |||