Ero sivun ”Suomalais-Ugrilainen Seura” versioiden välillä

Suomalais-Ugrilainen Seura on perinteikkäimpiä ja merkittävimpiä suomalaisia humanistisia tieteellisiä yhdistyksiä. Vuoden 2006 lopussa seuralla oli noin 800 jäsentä, jotka jakaantuvat vakinaisiin jäseniin, kunniajäseniin, ulkojäseniin ja lahjoittajajäseniin. Seura pitää kokouksia Helsingissä [[Tieteiden talo]]lla joka kuukauden kolmas perjantai kello 19. Kuukausikokouksissa pidetään jokin seuran tutkimusalaan kuuluva esitelmä ja käsitellään yleisiä asioita. Seura jakaa myös vuosittain kaksi tieteellistä apurahaa. Vuosikokous pidetään [[M. A. Castrén|M. A. Castrénin]] syntymäpäivänä 2.12. Vuonna 2008 seuran esimies on [[Helsingin yliopi]]ston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori [[Ulla-Maija Kulonen]].

 

 

Seuran hallussa on merkittävä tieteellinen arkisto, joka on luovutettu [[Kansallisarkisto]]on. Arkisto koostuu Suomalais-Ugrilaisen Seuran stipendiaattien Venäjältä keräämistä kieli- ja kansatieteellisistä aineistoista. Seuran stipendiaatteihin ovat kuuluneet monet suomalais-ugrilaisen ja altailaisen kielitieteen klassikot, mm. [[Artturi Kannisto]], [[Kai Donner]], [[G. J. Ramstedt]] ja [[Heikki Paasonen]]. Stipendiaattien keräämien materiaalien toimittaminen ja julkaiseminen ovat olleet seuran keskeistä toimintaa koko 1900-luvun ajan, ja ne ovat keskeinen osa suomalais-ugrilaisen vertailevan kielitieteen ja kansatieteen kansainvälistä perustaa. Venäjän vallankumous 1917 katkaisi keruutoiminnan Venäjällä suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen keskuudessa, mutta 1990-luvulta alkaen ovat eräät seuran jäseneet jälleen jatkaneet Venäjälle suuntautuvien lingvististen kenttätyömatkojen perinnettä.