Ero sivun ”Väri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p {{Korjattava}} |
Myl (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Korjattava|Huono väliotsikointi!}}
'''Väri''' on silmään saapuvan [[valo]]n ominaisuus, joka havaitaan [[näköaisti|näkö-]] ja [[väriaisti]]lla. [[Fysiikka|Fysiikan]] kannalta valon väri määräytyy sen aallonpituudesta, tai jos se ei ole täysin [[monokromaattinen|monokromaattista]], sen aallonpituusjakaumasta. Näkyvä valo on [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettista säteilyä]], jonka [[aallonpituus]] on välillä 400 - 700 [[nanometri|nm]], ja tämän aallonpituusalueen eri osat vastaavat eri värejä. [[Valkoinen]] valo antaa saman väriaistimuksen kuin valo, joka sisältää yhtä paljon kaikkia
Esineet, jotka eivät itse säteile näkyvää valoa, näkyvät eri värisinä riippuen niistä heijastuvan valonsäteilyn intensiteetistä ja aallonpituudesta. Täten niiden väri riippuu sekä pintaa valaisevan valon ominaisuuksista että pinnan heijastus- ja [[Absorptio (sähkömagneettinen säteily)|absorptio]]-ominaisuuksista. Yleensä pinnan värillä tarkoitetaan sen aiheuttamaa väriaistimusta, kun pintaa valaistaan kirkkaalla [[valkoinen|valkoisella]] valolla. Värillinen pinta imee joitakin aallonpituuksia ja heijastaa toisia, minkä vuoksi siitä heijastunut valo on värillistä. Värielokuvissa taas [[valkokangas|valkokankaan]] aistittu väri määräytyy siihen kohdistetun valon väristä. Väri ja [[valaistus]] muodostavat yhdessä [[sävy|sävyn]].
Rivi 17:
==Eläinten väriaisti==
Mehiläisillä, kuten ihmisilläkin, on [[Väriaisti|trikromaattinen]] värinäkökyky. Niiden silmistä
Japanilaisella ritariperhoslajilla (''Papilio xuthus'') on voitu tutkimuksissa todeta [[pentakromaattinen]] värinäkökyky. Lajilla on siis viidelle eri [[aallonpituus]]alueelle herkistyneitä [[reseptori|reseptoreita]] silmissään. (Lähde: Arikawa et al., 1987). Useilla lintulajeilla on myös todettu erinomainen, ihmissilmän kykyjä paljon laajempi [[väriaisti]].
| |||