Ero sivun ”Hybridisaatio” versioiden välillä

12 merkkiä poistettu ,  13 vuotta sitten
[[Kuva:Ethene.png|Ethene Lewis Structure. Hiiliatomit sitoututuvat kaksoissidoksella toisiinsa sekä kahteen vetyatomiin.]]
 
Kaksoissidoksen muodostuessa hiiliatomit sitoutuvat toisiinsa ensin hybridiorbitaalien muodostamalla sigma-sidoksella. Hiiliatomi muodostaa kaksi sigma-sidosta muiden atomien kanssa siten, että sidosten välinen kulma on 120° ja sidokset ovat samassa tasossa, joten kaksoissidoksen kohdalta molekyyli on tasomainen. Muuntumattomat 2p-elektronit muodostavat ovat sigma-sidoksen tasoon nähden kohtisuorassa ja kahden vierekkäisen atomin muuntumattomat p-orbitaalit muodostavat sigma-sidoksen kanssa yhdensuuntaisen pii-sidoksen. Pii-sidoksen elektronitiheys on pienempi kuin sigma-sidoksen, jolloin se on sigma-sidosta heikompi ja reagoi helposti. Kaksoissidosta sanotaan tyydyttymättömäksi. Pii-sidos estää molekyylin kiertymisen akselinsa ympäri ja aiheuttaa sidokselle jäykän rakenteen.
 
Sp<sup>2</sup>-hybridisoituneita ovat kaksoissitouneet atomit, kuten olefiiniset hiilet (C=), joissa sp<sup>2</sup>-orbitaalit muodostavat sigma-sidokset ("yksöissidokset") ja kolmas p-orbitaali muodostaa pii-sidoksen ("kaksoissidoksen"), sekä [[karbokationi]]t, joissa kolmas p-orbitaali on tyhjä, sekä [[karbanioni]]t, joissa kolmannella p-orbitaalilla on "ylimääräinen" elektroni. Kolmen atomin renkaissa (esimerkiksi [[syklopropaani]]) hybridisaatio muistuttaa enemmän sp2:sta kuin aitoa sp3:sta.
Rekisteröitymätön käyttäjä