Ero sivun ”Aatelointi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo? |
{{k-sv|ointroducerad adel}} |
||
Rivi 1:
'''Aatelointi''',<ref>[http://www.riddarhuset.fi/fi/index.php?id=21 AATELISTO KAUTTA HISTORIAN] – ''Ritarihuone''</ref> '''naturalisointi'''<ref>JOHANNA AMINOFF-WINBERG: [http://www.genealogia.fi/genos/71/71_3.htm ADELN OCH DESS HISTORIOGRAFI] {{sv}}, {{fi}}</ref> ja '''adoptio''' olivat tapoja, joilla [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnassa]] ja [[Ruotsin kuningaskunta|Ruotsin kuningaskunnassa]] saattoi saada [[aatelisarvo]]n. Aateloinin saattoi suorittaa vain hallitsija, kuningas tai suuriruhtinas. Aateloinnin merkkinä aateloitu sai [[aateliskirje]]en. Useimmiten aatelisarvo kuitenkin perittiin.
'''Introduktiossa''' aatelinen ja hänen sukunsa otettiin jäseneksi [[ritarihuone]]eseen ja kirjattiin ritarihuoneen [[aatelismatrikkeli]]in.<ref>[http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=298 Nordenstam, Johan Mauritz] (esimerkki ''introdusoida''-sanan käytöstä)</ref> Tässä yhteydessä suku sai järjestysnumeron. Ulkomaisen aateliarvon omaava ei voinut tulla introdusoiduksi ritarihuoneeseen. Hallitsijan luvalla suku voitiin kuitenkin ''naturalisoida'', jolloin jäsenet voitiin introdusoida. Ruotsissa ulkomaisten aatelisarvojen omistajat muodostavat niinsanotun ''introdusoimattoman aatelin'' ({{k-sv|ointroducerad adel}}).
''Adoptiossa'' aatelisarvon omistaja saattoi siirtää arvonsa perintönä adoptoidulle. Usein näin tapahtui, jos suvussa ei ollut miespuolisia jälkeläisiä. Adoptoidut olivat usein sisaren lapsia, tai aatelittoman tai alempiarvoisen veljen lapsia. Suomessa tällaisia adoption kautta periytyneitä sukuja ovat muunmuassa [[von Berg]], [[Indrenius-Zalewski]], [[Hisinger-Jägerskiöld]] ja [[Cronstedt]].
| |||