Ero sivun ”Seurat” versioiden välillä

'''Seurat''' ovat hengellisiä tilaisuuksia, joissa luetaan ja selitetään [[Raamattu]]a. Tätä lukemista ja selittämistä kutsutaan puheeksi tai [[saarna]]ksi. Seurat kuuluvat erityisesti [[herätysliike|herätyskristillisyyteen]], kuten [[rukoilevaisuus|rukoilevaisuuteen]], [[lestadiolaisuus|lestadiolaisuuteen]], [[herännäisyys|herännäisyyteen]] ja [[evankelisuus|evankelisuuteen]]. [[Puhuja]]na seuroissa on [[pappi]] tai [[maallikkosaarnaaja]]. Seurojen rakenne koostuu alkuvirrestä, alkurukouksesta, [[saarna]]sta tai saarnoista, loppurukouksesta ja [[virsi|virrestä]]. Jos seuroissa on useita saarnoja, välissä lauletaan [[virsi]]. Monilla herätysliikeillä on omia laulukirjoja,esim. esimerkiksi[[Siionin laulut]] joista lauletaan lauluja. Seurojen yhteydessä voi olla kahvitilaisuus ja suuremmissa seuroissa ruokatilaisuus.

Saarnat tai puheet kestävät yleensä kymmenestä minuutista vajaaseen tuntiin. Saarnapöydällä on [[Raamattu]] ja usein palava kynttilä. Se on symbolinen vertaus elävästä Jumalan sanasta. Säestys auttaa virsien ja laulujen laulamista. Instrumenttina käytetään lähes aina [[urut|urkuja]] tai [[piano|pianoa]]a. Laulua voi johtaa esilaulaja. Esikoislestadiolaisuudessa ja herännäisyydessä ei käytetä soittimia.

Seurojen pitäminen oli Suomessa laitonta vuosina [[1726|1726-]]-[[1869]]. Seurat kieltänyt laki oli nimeltään [[konventikkeliplakaatti]] ja [[kirkko]] sääti sen.