Ero sivun ”Špalernajan tutkintavankila” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Špalernajan tutkintovankila'''
Špalernajan tutkintovankila sai nimensä sijaintinsa mukaan Špalernaja-kadun varrella [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]]. Se rakennettiin keisari [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]]:n aikana 1871–1875 arkkitehti Karl J. Majevskin johdolla [[Venäjä]]n ensimmäiseksi tutkintovankilaksi. Majevski noudatti amerikkalaista mallia, jonka mukaan vankisellit sijoitettiin sisäpihaa kiertävien rautaisten käytäväkerrosten varrelle.
Rivi 7:
Vankilaa käytettiin lähinnä poliittisten vankien säilytykseen. Vankeihin lukeutui kommunististen vallankumouksellisten lisäksi useiden muiden vallankumouksellisten ryhmien jäseniä ja lisäksi useita [[tsaari|keisarin]] [[salainen poliisi|salaisen poliisin]] [[Ohrana]]n pidättämiä suomalaisia [[Aktivismi (sortokaudet)|aktivisteja]] 1900-luvun alussa. Suomalaisiin vankeihin kuuluivat mm. [[Esko Riekki]], myöhemmin [[Suomi|Suomen]] oman salaisen poliisin [[Etsivä keskuspoliisi|Etsivän keskuspoliisin]] päällikkö ja [[Vihtori Kosola]], [[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] perustaja. Sellissä numero 193 istui [[Vladimir Lenin]] 1895–1897. Sellistä tehtiin Neuvostoliiton aikana museo.
Vallankumouksen aikana 1917 kapinalliset vapauttivat kaikki vangit. Se otettiin käyttöön uudestaan 1920, jonka jälkeen se kuului [[KGB]]:lle ja [[FSB]]:lle. Neuvostovallan aikana vankien olot ja kohtelu heikkenivät. Pietarilaiset eli silloiset leningradilaiset kutsuivat sitä nimellä "Špalerka". Vielä 1980-luvulla KGB säilytti siellä kuulusteltavina kolmeakymmentä poliittista vankia, joihin lukeutui mm. ihmisoikeusaktivisteja. Rakennus on purettu uudisrakentamisen tieltä.
'''Lähteet:'''
| |||