Ero sivun ”Mannerheim-museo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p iw+w |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 11:
== Kirjallisuus ==
* ''Marsalkan koti: Mannerheim-museon vuosikymmenet'' [toim. Märtha Norrback] (Otava, 2001) ISBN 951-1-17705-2 (sid.)
Mannerheim itse ei milloinkaan omistanut taloa, vaan vuokrasi sitä kauppaneuvos Karl Fazerilta. Aiemmin oli talossa ollut kuusi erillistä asuntoa, joissa oli asunut Fazerin karamellitehtaan työntekijöitä; Mannerheim saikin teettää talossa mittavia muutostöitä ennen sinne muuttamistaan. Usein sanotaan, että koti kertoo paljon isännästään. Sitä salaperäisyyden verhoa, joka ympäröi Mannerheimin persoonaa, tullaan tuskin koskaan kohottamaan monista yrityksistä huolimatta. Koti oli kuitenkin lapsuudenkotinsa varhaisessa vaiheessa menettäneelle ja paljon matkustaneelle Mannerheimille hyvin tärkeä. Tämä heijastuu mm. sisustuksessa, joka on hänen itsensä suunnittelema värejä ja huonekalujen paikkoja myöten.
Mannerheimin vuonna 1923 omakätisesti laatimat ohjeet koskien työhuoneen korjaustöitä. (Fazerin arkisto.)Marsalkka Mannerheimin kuoleman 28.1.1951 jälkeen syntyi ajatus avata väliaikaisesti Marsalkan koti kansan nähtäväksi. Kodin ovet aukenivat marraskuussa 1951. Kävijöitä oli niin runsaasti, että aukioloaikaa päätettiin jatkaa. Mannerheim-säätiö oli jo tammikuussa 1951 päättänyt perustaa museon. Sen perustamista näihin tiloihin ei silloin kuitenkaan vielä ajateltukaan, olivathan talo ja tontti yksityisomistuksessa. Tiloja, joihin irtaimisto voitaisiin siirtää, etsittiin kuumeisesti. Sillä välin Mannerheim-säätiö jatkoi talon vuokraamista Fazerilta. Vuonna 1957 tapahtui ratkaiseva käänne — talo ja puoli tonttia siirtyivät säätiön omistukseen. Suuri osa irtaimistosta oli lunastettu perijöiltä jo aikaisemmin.
Tästä lähtien museon tulevaisuus on ollut turvattu, autenttisen miljöön luodessa ne ainoat oikeat puitteet esineille. Esi-isien muotokuvat seinillä kertovat suvun historiasta. Suomen valtion ja kansan antamat lahjat ja kunnianosoitukset kertovat puolestaan Mannerheimin elämäntyöstä isänmaan hyväksi, niin sotilaallisella, poliittisella kuin humanitääriselläkin alalla. Ainutlaatuinen kunniamerkkikokoelma on todistuksena tämän elämäntyön arvostuksesta paitsi kotimaassa, myös ulkomailla.
Lukuisat metsästystrofeet ja matkamuistot puhuvat omaa kieltään innokkaasta metsästäjästä ja tutkimusmatkailijasta, suuri kirjasto taas laajasta kiinnostuksesta eri elämänaloja kohtaan. Talossa voi yhäkin aistia sivistyneen kosmopoliitin varman maun luoman rauhallisen, kodikkaan tunnelman.
Museo esittelee Marsalkan kotia 1940-luvun alun asussa. Huoneiden sisustus on alkuperäinen lukuunottamatta yläkerran kolmea näyttelyhuonetta, joissa on vaihtuvia näyttelyitä. Mannerheim-museon kävijämäärä on pysynyt jo vuosia samansuuruisena, n. 10 000 kävijää vuodessa. Opastetut kierrokset, joita on mahdollista saada kuudella kielellä – suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi tai venäjäksi – valottavat Mannerheimin elämää sekä Suomen historiaa. Lisäksi museo arkistoi Mannerheim-aiheista aineistoa ja osallistuu tutkimustyöhön.
== Aiheesta muualla ==
| |||