Wikipedia

Ero sivun ”Bristol Blenheim” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lähde, luokka
0 + AWB
Rivi 4:
==Historia==
[[Kuva:Blenheim4s.jpg|thumb|300px|Bristol Blenheim Mk.IV]]
Bristol Aeroplane Companyn pääsuunnittelija Frank Barnwell suunnitteli vuonna 1933 modernin matkustajakoneen, Bristol Type 135:n. Tämä pyrki olemaan englantilaisten vastine esim.esimerkiksi DC-1-koneelle. Englantilainen lehtimoguli kiinnostui suunnitelmista ja rakennutti yhden tällaisen koneen, joka sai tyyppinumerokseen 142 ja nimekseen "Britain”Britain First"First”. Sen ensilento tapahtui [[12. huhtikuuta]] [[1935]]. Koneen huippunopeus oli 70 km/h suurempi kuin [[Royal Air Force|RAF]]in nopeimman hävittäjän ([[Hawker Fury]] II <ref> {{Verkkoviite |Osoite=http://www.raf.mod.uk/history_old/blen2.html |Nimeke=Bristol Blenheim &ndash;– Part 1 - Bristol type 142 ‘Britain First’ |Julkaisija=RAF}}</ref> ).
 
Ison-Britannian ilmailuministeriö kiinnostui koneesta ja Bristol laati Type 142:n pohjalta kaksi ehdotusta pommikoneeksi. Heinäkuussa 1935 ilmailuministeriö valitsi Mercury -moottoreilla varustetun version jatkokehittelyiden pohjaksi ja koneeseen tehtiin joukko muutoksia niin, että syntyi 142M, joka nimettiin myöhemmin Blenheimiksi. RAF tilasi 150 Blenheimiä elokuussa 1935 - prototyyppiä ei katsottu tarvittavan. Ensimmäinen Blenheim valmistui kesäkuussa 1936 ja heinäkuussa Bristol sai lisätilauksen, joka kattoi 568 konetta. Vuoden 1936 loppuun mennessä RAF:lle oli tilattu jo 1568 Blenheimiä I:tä.
Rivi 24:
Huhtikuussa 1938 puolustusministeriö osti Bristolilta Blenheim I:n valmistuslisenssin. 15:n Blenheim I:n sarja tilattiin Valtion Lentokonetehtaalta. Tuotannon käynnistäminen, koneeseen suunnitellut muutokset sekä osien ja tarvikkeiden hankinta vei kuitenkin aikaa. Koneet luovutettiin vasta kesäkuun 1941 ja tammikuun 1942 välisenä aikana.
 
Talvisodan sytyttyä Suomi halusi ostaa aseita mm.muun muassa Isolta-Britannialta, joka joulukuussa 1939 suostui myymään 12 Blenheim IV:tä. Siirtokuljetuksessa yksi katosi ja yksi vaurioitui; muut kymmenen konetta saatiin Suomeen tammikuussa 1940. Helmikuussa Iso-Britannia suostui luopumaan toisesta 12:n Blenheimin erästä. Nämä Blenheim I:t tulivat Suomeen helmikuun lopussa 1940. Näissä koneissa oli englantilaismalliset ripustimet vain 454 kg:n pommikuormalle.
 
Kesäkuussa 1941 Ilmavoimien esikunta pyysi Valtion Lentokonetehdasta tarjoamaan 10:n koneen Blenheim I-erää. Kun Saksan sotasaalisvarastosta saatiin ostaa puolalaisia Mercury-lisenssimoottoreita ja jugoslavialaisia Ikarus-tehtaan lisenssillä valmistamia Blenheim-osia (mm. Blenheim IV:n keulan jigi ja piirustukset), nostettiin tilaus 30:een koneeseen. Koneet luovutettiin Ilmavoimille huhti-joulukuussa 1943.
Rivi 32:
Vuonna 1943 päätettiin varaosista koota vielä viisi Blenheimiä mutta tilaus keskeytettiin kesäkuussa 1944 ja osat käytettiin vaurioituneiden koneiden korjauksiin.
 
Vuonna 1951 Valmet Oy "kunnosti"”kunnosti” BL-106:n ja BL-197:n. Koska kunnostettavat koneet olivat tuhoutuneet lähes täydellisesti, kunnostus tarkoitti käytännössä uusien koneiden rakentamista. Valmistuineissa koneissa ei ollut montakaan - jos yhtään - alkuperäistä osaa. Näin tehtiin lisenssimaksujen säästämiseksi.
 
Laskentatavasta riippuen Suomen Ilmavoimilla oli siten 97 tai 99 Blenheimiä, joista 55 tai 57 oli rakennettu Suomessa ja 42 Englannissa.
 
==Käyttö Suomessa==
Talvisodassa [[Suomen ilmavoimat]] teki koneilla 423 pommituslentoa ja jatkosodassa 3000. Blenheimeillä saatiin myös viisi ilmavoittoa, joista kaksi yksi kone samalla lennolla. [[Suomen Ilmavoimat]] menetti puolet 97:stä Blenheimistä pommituslennoilla. Talvisodassa koneittenkoneiden pientä määrää ja pommikuormaa kompensoitiin joillain lennoilla lisäämällä mukaan neljäs mies, joka tulitti metsäteille ahtautuneita vihollisrivistöjä Suomi-konepistoolilla matalalennossa.
 
''Katso myös:'' [[Lentolaivue 44]], [[Lentolaivue 46]]
 
Blenheimejä käytettiin mm.muun muassa maalinhinauskoneina vuoteen 1958 asti.
 
==Museokoneita Suomessa==
Rivi 51:
* 3-paikkainen
* kokometallirakenteinen pommitus- ja kaukotiedustelukone
* tähtimoottorit (2 kpl) Bristol- tai Tampella Mercury VIII (840 hv), III ja IV sarjoissa Mercury XV (905 hv), V-sarjassa<ref name="raf">{{Verkkoviite |Osoite=http://www.raf.mod.uk/history_old/blen_spec.html |Nimeke=Royal Air Force History &ndash;– Bristol Blenheim}} </ref> Bristol Mercury 25 tai 30 (950 hv)
* kärkiväli 17,17 m
* pituus 12,12 m (I), 12,98 m (IV) <ref name="raf"/>
Rivi 85:
 
{{Link FA|sv}}
 
[[bg:Бристол Бленхайм]]
[[cs:Bristol Blenheim]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Bristol_Blenheim”