Jatkosodan aikana sai surmansa noin 1925 000 vangittua neuvostosotilasta. Useimmat kuolivat sairauksiin, mutta ammuttuja oli yli 5% eli 1 019 vankia. Määrä on kansainvälisesti vertaillen korkea. Tämän lisäksi noin 200 vankia ammuttiin ennen kuin heidät oli kirjattu vangeiksi. Syynä oli ryssäviha, heikko kuri, elintarvikkeiden puute ja vartijoiden mielenterveysongelmat. Surmia ei organisoitu komentoportaasta vaan väkivalta oli satunnaisempaa. Rintamalinjoilla sotavankeja ammuttiin vähemmän kuin vankileireillä tai kuljetusten yhteydessä. Noin 700 suomalaista sai tuomion surmista. Näistä noin 20% tuomittiin osittain syyntakeettomina. <ref> Kujala A. (2008) Vankisurmat - Neuvostosotavankien laittomat ampumiset jatkosodassa. Kansallisarkisto, Helsinki</ref>
