Ero sivun ”Coriolis-ilmiö” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VolkovBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: hr:Coriolisov učinak
0 + AWB
Rivi 15:
:<math>2(\vec{v} \times \vec{\omega})</math>
 
Tässä nuoli suureen päällä kertoo sen olevan [[vektori]] (suure, jolla on suunta). <math>\vec{F}_C</math> on coriolisvoima , ''m'' kappaleen [[massa]], <math>\vec{v} </math> [[nopeus]], <math>\times</math> [[vektori|vektorien ristitulo]] ja <math>\vec{\omega}</math> on pyörivän alustan (esim.esimerkiksi maapallon) pyörimis- eli [[kulmanopeus]].
 
Etumerkit ovat tärkeitä, sillä ne selittävät miksi coriolis vääntää pohjoisella pallonpuoliskolla liikkuvia kappaleita kuten tykinkuulia oikealle, eteläisellä taas vasemmalle, ja miksi matalapaineet pyörivät Suomessa vastapäivään ja Australiassa myötäpäivään. (Tykinkuulaan coriolis vaikuttaa yksin; matalapaineessa on kyse voimien tasapainosta.) Corioliskiihtyvyys on siten kohtisuorassa sekä kappaleen nopeutta että pyörimisakselia vastaan.
 
==Ilmiön vaikutukset==
[[Kuva:Isabel_091503bmIsabel 091503bm.jpg|thumb|right|[[Hurrikaani]] Isabel [[Bahama]]n itäpuolella [[15. syyskuuta]] [[2003]].]]
 
Coriolis-ilmiö vaikuttaa maapallolla suuren mittakaavan liikkeisiin, kuten [[merivirta|merivirtoihin]] ja ilmavirtauksiin. Usein kuulee sanottavan, että coriolis-ilmiö "pakottaa" [[matalapaine]]en pyörimään pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään. Tarkalleen ottaen täälläkin voi kyllä syntyä myötäpäivään pyöriviä matalapaineita, mutta niissä eivät [[paine-erovoima]], [[kitka]] ja coriolis-ilmiö ikinä pääse tasapainoon, vaan kitka heikentää tuulta kunnes paine-erovoima tasoittaa paine-eron ja matalapaine kuolee pois. Sama selitys pätee siihenkin, miksi [[trooppinen hirmumyrsky]] ei voi syntyä täsmälleen päiväntasaajalla, eikä ylittää päiväntasaajaa.
Rivi 31:
 
{{Link FA|it}}
 
[[bn:কোরিয়োলি ক্রিয়া]]
[[bg:Кориолисова сила]]