Ero sivun ”Kevättä ja syksyä -kausi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Mallinne lisätty |
|||
Rivi 1:
{{Kiinan historia}}
'''Kevättä ja syksyä -kausi''' (春秋時代 [chūn qiū shí daì] (春秋时代)) vallitsi [[Kiina
Tällöin [[Zhou-dynastia]]n valta ulottui vain pienelle alueelle, ja maata hallitsivat lääninherrat, jotka johtivat käytännössä omia valtioitaan, joita olivat muun muassa Qi, Jin ja [[Chu]]. [[Kungfutse]] ja monia muita ajattelijoita eli tällä kaudella. Virkamiesvaltio alkoi nostaa päätään aikaisemman sukulaisuuteen perustuvien virkapaikkojen sijaan, ja rauta yleistyä.
Kevään ja syksyn kaudella vuorottelivat sodat ja diplomatia. Kausi päättyi valtioiden välisten sotien lisääntyessä, ja silloin alkoi [[taistelevien valtioiden kausi]].
Rivi 8:
Kausi alkoi, kun Zhou-dynastian hallitsijoiden oli paettava läntisiltä mailtaan ja siirrettävä pääkaupunkinsa
Zongzhousta 宗周 Chengzhouhun 成周 (eli Luoyiin 雒邑, joka on nykyinen [[Luoyang]]) [[Keltainenjoki|Keltaisenjoen]] altaalla, eivätkä he enää kyenneet laajentamaan alueitaan.
<small>(Nimet on tällä sivulla kirjoitettu [[pinyin|pinyin-]]
Kevättä ja syksyä -kausi on saanut nimensä Lu-valtion (魯 [lǔ] (鲁)) aikakirjojen mukaan. Näissä aikakirjoissa kuvataan varsin tarkasti poliittiset tapahtumat Lu, [[Qi (valtio)|Qi]] (齊 |qí] (齐)), Jin (晉 [jìn] (晋)), [[Qin]] (秦 [qín]) ja [[Chu]] (楚 [chǔ]) -valtioissa ajalta [[722 eaa.]] - [[481 eaa.]], siten että mainitaan paitsi tapahtumavuodet myös vuodenajat.
Rivi 14:
Kausi päättyi valtioiden erimielisyyksien lisääntyessä ja melko rauhanomaisen yhdessäelon päättyessä; tällöin Kiina hajosi useaan toisiaan vastaan taistelevaan valtioon.
Kevään ja syksyn aikakausi vastaa itäisen Zhou-dynastian ensimmäistä puoliskoa.
== Yhteiskuntakehitys ==
Rivi 20 ⟶ 19:
[[Kuva:Frühling-und-Herbst2.jpg|thumb|right|200px|Kevään ja syksyn aikakauden Kiinan kartta.]]
[[Zhou-dynastia|Zhou-kuninkaiden]] feudaalisen järjestelmän kaaduttua paikallisista lääninherroista tuli hallitsijoita. Muutama tällainen lääni otti valtaansa pienempiä läänejä alueelta ja Zhou-kuninkaiden maita. Alueet olivat jatkuvassa sotatilassa, mikä edellytti armeijan ylläpitoa ja keskusjohdettua valtiota. Poliittisen rakenteensa sai parhaiten järjesteltyä Qi-valtio Guan Zhong:in 管仲 (kuoli [[645 eaa.]]) ohjeistuksella. "Mestari Guanzi" 管子 jakoi alueen hallinnollisiin yksiköihin, järjesti kauppiaat, käsityöläiset, sotilaat, maanviljelijät ja muut kansalaiset virkamiesten hallinnoimiin yksiköihin. Näitä virkamiehiä palkittiin tai rangaistiin heidän toimiensa onnistumisen perusteella. Tällainen keskittynyt valtio toimi paremmin tilanteissa, joissa tarvittiin järjestäytymistä,
Kun merkittävien valtioiden herttuat (gong 公) olivat päässeet Zhoun kuninkaan vallan alta ja itsenäistyneet, he lähettivät uusille alueille omia kannattajiaan. Tällaiset perheet saattoivat itsenäistyä lääninherransa alta, ja näin kävi esimerkiksi Jin-valtiossa perheille Zhao 趙 (赵), Wei 魏 ja Han 韓 (韓).
Rivi 67 ⟶ 66:
* Zhou Daowang 周悼王, [[520 eaa.]]
* Zhou Jingwang 周敬王, [[519 eaa.]]-[[476 eaa.]]
== Katso myös ==
* [[Kiinan dynastiat]]
* edellinen kausi: [[Läntinen Zhou]]
Rivi 80 ⟶ 76:
* [[500-luku eaa.]]
* [[400-luku eaa.]]
[[Luokka:Kiinan historia]]
| |||