Ero sivun ”Bernhard Weimar” versioiden välillä

'''Bernhard Weimar''' (oikeastaan '''Bernhard Saksi-Weimar''' {{k-de|Bernhard von Sachsen-Weimar}}) ([[16. elokuuta]] [[1604]] [[Weimar]] – [[18. heinäkuuta]] [[1639]] Neuenburg am Rhein) oli [[saksa]]lainen [[kenraali]] ja [[palkkasoturi]] [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] aikana. Hän taisteli [[protestantti]]en, [[Alankomaat|Alankomaiden]], [[Ruotsi]]n ja [[Ranska]]n palveluksessa vuosina 1621–1639. Hän komensi Ruotsin armeijaa yhdessä [[Kustaa Horn]]in kanssa vuosina 1632–34 ja itsenäistä, Ranskan rahoittamaa armeijaa [[Rein]]illä 1635–1639. Hän oli Saksi-Weimarin herttuan Juhana III:n yhdestoista ja nuorin poika.

 

Sotilasuransa Weimar aloitti kolmikymmenvuotisen sodan alussa palvelemalla vuosina 1621–23 ja 1625–27 protestanttien armeijassa. Hollannin armeijan palveluksessa hän oli vuosina 1623–25 ja 1627–30. Ruotsin kuningas [[Kustaa II Aadolf]]in liittyessä kolmikymmenvuotiseen sotaan, Weimar siirtyi hänen palvelukseensa 1630.

 

Ruotsalaisten armeijassa Weimar yleni nopeasti, ollen mukana muun muassa [[Alte Vesten taistelu]]ssa. Jo [[Lützenin taistelu]]ssa 1632 hän oli ratkaisevassa roolissa voittaen taistelun, kun hän otti Ruotsin armeijan komentoonsa Kustaa II Aadolfin kaaduttua.

 

 

Kesällä 1637 Weimar taisteli menestyksekkäästi [[Franche-Comté]]ssa. Sotaretken jälkeen hän ylitti Reinin elokuun alussa [[Rheinau (Baden)|Rheinaussa]] ja kohtasi [[Johann von Werth]]in johtamat keisarilliset taistelussa, jonka Weimar voitti. Syyskuussa Weimarin oli kuitenkin pakko vetäytyä takaisin Reinin länsirannalle, minkä jälkeen hän siirtyi talvimajoitukseen [[Baselin hiippakunta]]an. Weimar ei ollut saanut Ranskan lupaamaa rahallista tukea, minkä vuoksi hänen armeijansa oli kutistunut alle 4&nbsp;000 mieheen.<ref name=Ward>Ward</ref>

 

 

Weimarin tavoitteena oli luoda valtauksistaan Elsassissa ja Reinillä oma herttuakunta, mutta hän kuoli [[isorokko]]on ennen kuin pääsi sopimukseen [[kardinaali Richelieu]]n kanssa. Tämän jälkeen Weimarin alainen myi vallatut linnoitukset Ranskalle, mikä johti Ranskan vaikutusvallan huomattavaan kasvuun alueella.