|
[[Kuva
[[Kuva:Alzheimer's disease - MRI.jpg|thumb|300px|Alzheimerin tautia sairastavan aivot vasemmalla ja normaalit aivot oikealla.]]
'''Alzheimerin tauti''' on [[dementia|dementiaa]] aiheuttava sairaus, joka johtuu [[aivoaineenvaihdunta|aivoaineenvaihdunnan]] häiriöistä. [[Beta-amyloidi]] on eräs taudin aineenvaihduntahäiriöön liittyvistä [[valkuaisaine]]ista. Taudin aiheuttajaa ei tiedetä, mutta mahdollisia riskitekijöitä on monia, kuten esim. vakava aivovamma, perinnöllisyys (ApoE4-geeni), korkea [[kolesteroli]] ja [[verenpainetauti|verenpaine]], aikaisempi hoitamaton [[depressio]] (masennus), ympäristömyrkyt sekä alhainen koulutustaso. Myös ikääntyminen on yksi mahdollisista riskitekijöistä. Tauti rappeuttaa ihmisen henkiset kyvyt ja sen näkyvät oireet voivat kestää kaksikymmentäkin vuotta.
Ensimmäinen sairaustapaus kuvattiin lääketieteelle vuonna [[1906]]. Sen teki saksalainen psykiatri [[Alois Alzheimer]] ja hänen mukaansa sairaus on myös saanut nimensä.
Alzheimerin tauti on erittäin yleinen dementian syy. Sen on arvioitu aiheuttavan dementoitumisista jopa yli puolet.<ref>http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/alzheime.htm</ref> On yksilöllistä, kuinka pitkä elämä potilaalla on odotettavissa toteamisen jälkeen. Sairauden keston uskotaan olevan keskimäärin kymmenen vuoden paikkeilla, mutta toisilla se saattaa kestää muutaman vuoden ja toisaalta joillakin jopa yli kaksikymmentä vuotta.
==Alzheimerin taudin toteaminen==
Alzheimerin tauti voidaan varmasti todeta vasta ruumiinavauksessa. Kanadalaistutkijat ovat onnistuneet kuitenkin magneettikuvauksella paikantamaan kaneissa Alzheimerin tautia muistuttavia läiskiä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun elävissä aivoissa on pystytty kuvaamaan tämänkaltaisia löydöksiä. Lisätutkimusta tarvitaan, jotta tuloksia voidaan soveltaa ihmisten diagnoosin apuna. Tulevaisuudessa Alzheimerin tauti pystyttäisiin diagnosoimaan ihmisissä käyttämällä tavallista magneettikuvauslaitteistoa jo hyvin aikaisessa vaiheessa <ref>http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id97321.html Edistysaskel Alzheimerin taudin tutkimuksessa</ref>.
==Alzheimerin taudin eteneminen==
Alzheimerin taudin eteneminen voidaan jakaa eri vaiheisiin. Ensimmäinen vaihe on lievä, toinen keskivaikea ja kolmas vaikea tai syvä Alzheimer. Sairauden eteneminen vaiheesta toiseen on hyvin yksilöllistä. Yleensä potilasta vaivaavat muistihäiriöt jo ennen diagnoosia.
=== Lievä vaihe ===
Alussa sairauden merkkejä on vaikea erottaa normaalista, jokaiselle sattuvasta asioiden unohtelusta. Henkilö, joka on sairastunut Alzheimerin tautiin alkaa kuitenkin unohdella asioitaan entistä useammin. Uusien asioiden oppiminen vaikeutuu, ja potilas saattaa helposti eksyä uudessa ympäristössä, esimerkiksi lomamatkoilla. Hänen voi olla vaikea löytää sanoja kuvaillakseen jotain. Työelämässä toimiminen vaikeutuu. Uudet ihmiset ja tilanteet kuormittavat sairastunutta tavanomaista enemmän. Henkilö voi olla masentunut ja vetäytyvä. Jos hän itse huomaa, ettei kaikki ole kunnossa, hän saattaa yrittää peittää sitä muun muassa tarkkailemalla keskustelukumppaneitaan varmistaakseen, että puhuu samasta asiasta. Uusista asioista puhuttaessa hän saattaa kommentoida keskustelua sanomalla: "Noin minäkin olen lukenut/ kuullut." Usein käy kuitenkin niin, ettei Alzheimerin tautiin sairastunut huomaa itsessään tapahtunutta muutosta, vaan kun omaiset alkavat puhua hänelle siitä, hän yllättyy ja saattaa loukkaantuakin. Omaisten on monessa tapauksessa vaikea saada häntä suostumaan lähtemään muistitutkimuksiin, kun hän vakuuttelee olevansa terve. Tavaroiden hukkaaminen saattaa aiheuttaa vainoharhaisuutta tai aggressiivisuutta. Potilas selviytyy vielä kotona, jos saa monimutkaisempiin kotitöihin apua.
=== Keskivaikea vaihe ===
Keskivaikean Alzheimerin vaiheen aikana tapahtuu monia muutoksia, jotka heikentävät itsenäistä selviytymistä. Tässä vaiheessa monet muuttavat hoitokotiin. Potilaan paikantaju häviää, ja hän eksyy myös tutussa ympäristössä. Apua tarvitaan pukeutumisessa, ja aamulla saattaa vaatteiden löytäminen olla vaikeaa. Potilas oireilee laihtumalla, vaikka söisikin hyvin. Lisäksi hänellä on erilaisia harhaluuloja, ja vuorokausirytmi alkaa järkkyä. Jos muita sairauksia ei ole, ovat potilaan ruumiillinen kunto ja liikuntakyky hyvät. Potilas ei enää tunne olevansa sairas. Usein hän elää onnellisena omassa maailmassaan, ja on julmaa yrittää siirtää häntä "todelliseen" maailmaan. Tässä vaiheessa on syytä tehdä edunvalvontajärjestelyitä, sillä potilas ei ole enää oikeustoimikelpoinen. Kotona asuminen on mahdollista ainoastaan jatkuvan silmälläpidon alaisena. Vaihe kestää yleensä noin 2–4 vuotta, joskin yksilölliset poikkeamat ovat mahdollisia.
=== Syvä vaihe ===
Syvän Alzheimerin vaihe on sairauden lopullinen vaihe. Omaisille se on henkisesti raskasta aikaa. Potilas on jatkuvan laitoshoidon tarpeessa, sillä hän tarvitsee apua kaikissa jokapäiväisen elämän toiminnoissa. Hygieniasta on huolehdittava, sillä virtsan ja ulosteen pidättämisen kyky on hävinnyt. Potilasta on syötettävä, nielemiskyky säilyy pitkään. Potilas ei tunnista läheisiään eikä ylipäänsä muitakaan ihmisiä. Hän ei ymmärrä puhetta, ja puheen tuotto on lähinnä sanojen ja äänteiden toistamista. Minkäänlaista paikan ja ajan tajua ei ole. Keho jäykistyy, minkä tuloksena kävelykyky heikkenee ja häviää. Joillakin esiintyy epileptisiä kohtauksia ja lihasten nykimistä ja kouristeluja. Joillakin potilailla esiintyy näköharhoja: hoitaja saattaa olla potilaan äiti, puoliso, isä ja huoneessa saattaa olla kissa jne. Vaihe kestää keskimäärin noin 1–5 vuotta, mutta yksilölliset poikkeamat ovat mahdollisia. Kuoleman saattaa aiheuttaa influenssa tai keuhkokuume (kuten [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] entisen presidentin, [[Ronald_Reagan#Alzheimerin_tauti|Ronald Reagan]]in tapauksessa).
== Sairauden ennaltaehkäisy ja hoito ==
Alzheimerin sairautta ei voi parantaa. Sen hoito on kuitenkin kehittynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja oireita voidaan hidastaa ja potilaan oloa helpottaa. Hoidon tavoitteina on potilaan toimintakyvyn ylläpitäminen, turvallisen kotona asumisen mahdollistaminen, elämänlaadun parantaminen sekä hänen läheistensä jaksamisen tukeminen. Hoidon perusteena on hyvän perushoidon antaminen. Siihen kuuluvat riittävä ja monipuolinen ravinto, liikunta, ulkoilu sekä puhtaudesta huolehtiminen (wc:ssä käymisestä sekä peseytymisestä muistuttaminen sekä avustaminen). Potilas tarvitsee myös virikkeitä, toimivaa ystäväpiiriä ja läheisiä ihmisiä. Kotona pitää tehdä järjestelyitä, jotka vähentävät tapaturmia, kuten turvalieden ja korotettujen tuolien hankkiminen sekä kynnysten poistaminen.
Alzheimerin tauti on ensimmäinen dementiasairaus, johon on kehitetty myös [[lääkehoito]]a. Lääkehoito hidastaa sairauden etenemistä ja pitää yllä potilaan toimintakykyä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus todetaan, sitä varhaisemmassa vaiheessa voidaan aloittaa lääkehoito, ja näin parannetaan potilaan elämänlaatua. Lääkehoito helpottaa erityisesti omaishoitajien taakkaa. Lääkitys tehostaa hermosolujen välistä viestintää parantaen näin älyllistä suorituskykyä. Lääkkeitä käytetään erityisesti lievän ja keskivaikean Alzheimerin taudin vaiheessa. Ne viivästyttävät myös käytöshäiriöiden syntyä. Varhain aloitetun lääkehoidon uskotaan antavan vuoden enemmän aikaa kotona asumiseen. Ensimmäinen lääke tuli markkinoille vuonna [[1997]].
Alzheimerlääkitys on kallista. Jos haluaa, että KELA korvaa potilaan lääkityksen, sitä varten on hankittava B-1 lausunto. Alzheimerpotilaalle sen kirjoittaa [[neurologi]], [[geriatri]] tai [[psykogeriatri]]. Jos korvaushakemus hyväksytään, niin potilas kustantaa lääkityksestään puolet ja KELA toisen puolen. Hyväksymispäätös ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Korvauspäätöksiä ei ole aina tehty laitoshoidossa oleville, mutta käytännössä on tapahtunut muutoksia. Korvaus koskee vain lievää tai keskivaikeaa alzheimeria sairastavia potilaita.
Varhaisella iällä, erityisesti alle 65-vuotiaana, alkanut Alzheimerin tauti voi olla perinnöllinen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Alzheimerin taudin perinnöllisyys | Ajankohta= | Osoite=http://www.yliopistonapteekki.fi/displayArticle.do?articleId=2165 | Julkaisija=Yliopiston apteekki | Luettu= | Kieli= }}</ref> Perinnöllisen Alzheimerin taudin osuus on korkeintaan 10 prosenttia kaikista Alzheimertapauksista, mitä pidetään vähäisenä määränä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Ylen tiedeuutiset | Nimeke=Alzheimerin taudin aiheuttaja askarruttaa | Ajankohta=2002 | Osoite=http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/arkisto/ayrapaahaltialle.shtml | Julkaisija= | Luettu= | Kieli= }}</ref> Korkea ikä ja [[Downin syndrooma]] ovat tutkitusti varmoja taudin riskitekijöitä. Yli 40-vuotiailla [[kehitysvamma]]isilla henkilöillä tavataan Alzheimerin oireyhtymää jonkin verran tavanomaista enemmän.<ref>http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/alzheime.htm</ref> Todennäköisinä riskitekijöinä pidetään kallovammaa, matalaa koulutustasoa ja aiemmin sairastettua depressiota. Mahdollisia riskitekijöitä ovat lisäksi ympäristömyrkyt ja keski-iän korkea verenpaine, seerumin suuri kolesterolipitoisuus ja heikentynyt glukoosinsieto.
Alzheimerin tautiin on olemassa lääkehoitoja, joilla oireita voidaan lievittää. [[Kantasolu]]tutkimus on antanut toiveita Alzheimerin taudin parantamisesta lääketieteellisten sovellusten kehittämisen kautta. Myös E-vitamiinilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia Alzheimerin taudin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.<ref>[http://www.tohtori.fi/?page=2134015&id=3608340 Alzheimerin taudin lääkehoidosta]</ref> <ref>Tabet N, Birks J, Grimley Evans J. Vitamin E for Alzheimer's disease. Cochrane Review. CD002854. In: The Cochrane Library, Issue 4, 2004.</ref>D-vitamiinin puute saattaa lisätä riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.<ref>Rutz HP: Alzheimer's disease and angiogenesis. Lancet 2003</ref>
Näiden vitamiinien ja muiden antioksidanttien, kuten [[karnosiini]]n on todettu sitovan niin sanottuja vapaita radikaaleja ja ehkäisevän amyloidiplakkien neurotoksisia vaikutuksia, joilla on mahdollisesti merkitystä taudin synnyssä.<ref>[http://ajp.amjpathol.org/cgi/content/abstract/166/5/1283 Fatty Acid Oxidation]</ref>. Antioksidantteja ja [[tulehduskipulääke|tulehduskipulääkkeitä]] pidetäänkin mahdollisesti alzheimerin taudilta suojaavina tekijöinä. Alzheimerin taudin ehkäisyssä on oleellista myös suojata pää vammoilta, aivojen käyttämien kaikissa ikävaiheissa ja terveet elämäntavat kuten monipuolinen ruoka ja liikunta. <ref>[http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=altzheimerin%20tauti&p_artikkeli=sae10050 Duodecim]</ref>
Tutkimuksessaan vuodelta 2006 Eubanks ym. analysoivat tietokone- ja laboratoriomallien avulla [[kannabis|kannabiksen]] aktiivisen ainesosan [[tetrahydrokannabinoli]]n (THC) vaikutuksia Alzheimerin taudin kannalta tärkeisiin molekyyleihin. He osoittivat, että THC inhiboi kilpailevasti asetyylikolinesteraasientsyymiä sekä estää beeta-amyloidipeptidin aggregoitumista. Molemmat näistä tekijöistä ovat oleellisia Alzheimerin taudin kehittymisessä. Tutkijat pitävät mahdollisena, että THC:sta ja sen kaltaisista molekyyleista voisi tulevaisuudessa kehittää hoitomuodon Alzheimerin tautiin.<ref>Eubanks LM, Rogers CJ, Beuscher AE 4th, Koob GF et al. (2006) "A molecular link between the active component of marijuana and Alzheimer's disease pathology." Mol Pharm. 2006 3(6):773–7. PMID 17140265</ref>
===Hyvä kunto auttaa===
Hyvä kunto auttaa Alzheimerin tautia sairastavia, sillä varhaisvaiheessa hyväkuntoisilla ihmisillä on vähemmän vaurioita hippokampuksen alueella. Yhdysvaltojen Alzheimer-yhdistyksen lääketieteellisen toimikunnan puheenjohtajan Sam Gandyn mukaan ei ole liian myöhäistä hankkia hyvää fyysistä kuntoa, Kansasin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana yli 60-vuotiaita; 56 tervettä ja 60 Alzheimerin tautia sairastavaa <ref>http://www.keskipohjanmaa.net/gen/511037.asp Hyvä kunto auttaa Alzheimerin tautia sairastavia</ref>.
== Esiintyvyys ==
Sairaus, jota Alois Alzheimer piti "mielenkiintoisena poikkeustapauksena", on väestön ikääntymisen myötä tullut entistä yleisemmäksi. Pelkästään Suomessa arvioidaan olevan noin 7 000 työikäistä, kaikkiaan yli 70 000 Alzheimer-potilasta. 65–67-vuotiaista suomalaisista 2 % sairastaa tätä sairautta, ja yli 85-vuotiaista noin 35 prosenttia. Vuosittain Suomessa todetaan noin 12 000 uutta tapausta. Kehittyneissä teollisuusmaissa sairaudesta on tulossa uusi kansantauti.
Vaikka Alzheimer on leimallisesti ikääntyneemmän väestönryhmän vaiva, se saattaa joissain tapauksissa puhjeta jo ennen 50 vuoden ikää.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Etusivu | Osoite=http://www.alzheimerintauti.net/ | Julkaisija=Alzheimerintauti.net | Luettu=17.3.2007 }}</ref>
==Tunnettuja Alzheimerin tautiin sairastuneita==
*[[Ronald Reagan]], Yhdysvaltain 40. presidentti
*[[Ferenc Puskás]], unkarilainen jalkapalloilija
*[[Kaisa Raatikainen]], suomalainen poliitikko
*[[Charlton Heston]], yhdysvaltalainen näyttelijä
*[[Rosa Parks]], yhdysvaltalainen kansalaisoikeusaktivisti
*[[Harold Wilson]], brittiläinen poliitikko
*[[Rita Hayworth]], yhdysvaltalainen näyttelijä
*[[Burgess Meredith]], yhdysvaltalainen näyttelijä
*[[Otto Preminger]], yhdysvaltalainen näyttelijä ja ohjaaja
*[[Terry Pratchett]], englantilainen fantasiakirjailija
*[[Tapio Hämäläinen]], suomalainen näyttelijä
== Katso myös ==
*[[Dementia]]
*[[Muisti]]
== Viitteet ==
<references />
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.tohtori.fi/?page=2134015&id=2663822 Alzheimerin tauti tohtori.fi:ssä]
[[Luokka:Neurologiset sairaudet]]
{{Link FA|ro}}
{{Link GA|en}}
[[af:Alzheimer se siekte]]
[[ar:داء ألزهايمر]]
[[ast:Alzheimer]]
[[id:Alzheimer]]
[[ms:Alzheimer]]
[[su:Panyakit Alzheimer]]
[[bs:Alzheimerova bolest]]
[[bg:Болест на Алцхаймер]]
[[ca:Malaltia d'Alzheimer]]
[[cs:Alzheimerova choroba]]
[[cy:Clefyd Alzheimer]]
[[da:Alzheimers sygdom]]
[[de:Alzheimer-Krankheit]]
[[en:Alzheimer's disease]]
[[es:Enfermedad de Alzheimer]]
[[eo:Alchajmero]]
[[eu:Alzheimer]]
[[fa:آلزایمر]]
[[fr:Maladie d'Alzheimer]]
[[gl:Alzheimer]]
| 