Ero sivun ”Sienieläimet” versioiden välillä

Sienieläimen perusrakenne on säkkimäinen (ns. askoni-tyyppi), jossa varsinaisia kudoksia ja elimiä ei ole. Tyvi tai jalka on yleensä kiinni kasvualustassa, ja vastakkaisessa päässä on suuaukko. Keskelle jäävän ontelon sisäpinnalla on kaulussiimasoluja eli koanosyyttejä, joiden siimojen liike aiheuttaa seinissä olevista aukoista, pooreista, sisään ja suuaukosta ulos suuntautuvan vesivirran. Näiden avulla sienieläin saa vedestä ravintohiukkasia.

 

Sienieläimet elävät ns. runkokunnissa, jolloin yksilöt eivät ole itsenäisiä. Perustyyppiä mutkikkaampia ovat [[sykoni]], jossa kaulussiimasolut ovat syvennyksissä, ja [[leukoni]], jossa ne ovat kanavien yhdistämissä siimakammioissa. Sienieläimet lisääntyvät tavallisesti jakautumalla tai silmikoimalla, mutta myös talvisilmujen (gemmula) avulla sekä suvullisesti.