Ero sivun ”Omistusoikeus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) miten niin määräosainen yhteisomistus ei mahdollista Suomessa? |
|||
Rivi 3:
Omistusoikeuteen kuuluvat ''käyttöoikeus'' eli ''nautintaoikeus'' eli ''hallintaoikeus'', ''luovutusoikeus'', oikeus tuhota ja oikeus sulkea muut pois omaisuudesta. Omistus on siis oikeuskimppu, johon kuuluu monia oikeuksia. Omistusoikeus syntyy lain mukaan ns. laillisilla saannoilla. Näistä yleisimpiä ovat kauppa, lahjoitus tai perintö. Immateriaalioikeus syntyy yleensä valtion lainsäädännön määräämällä tavalla, mutta voi periaatteessa syntyä myös sopimuksella. Omistamattoman materian voi monessa oikeusjärjestelmässä ottaa omaisuudekseen eli ''vallata'' (englanniksi homestead).
Omistusoikeus voi vaihtua myös kun rikoksentekoväline (useimmiten puukko tms.) julistetaan menetetyksi valtiolle (jolloin omistusoikeus puukkoon siirtyy valtiolle). Sen sijaan ei rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn julistaminen menetetyksi valtiolle aiheuta vaihtumisia omistusoikeudessa, koska tuomioistuin julistaessaan jonkun menettäneeksi rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn määrää tuomitun maksamaan valtiolle rikoksella saamansa taloudellisen hyödyn määrän - eikä siis suinkaan luovuttamaan valtiolle jotain määrättyä, yksilöityä esinettä, jonka omistusoikeus siirtyisi valtiolle.
Pakkolunastuksessa taasen, jolloin omaisuutta yleisen tarpeen sitä vaatiessa pakkolunastetaan "yleiseen käyttöön" omistusoikeus pakkolunastettuun omaisuuteen siirtyy. [[Suomi|Suomen]] laissa määrätään pakkolunastuksessa maksettavaksi "täysi korvaus" lunastettavan omaisuuden omistajalle. Käytännössä täyttä korvausta ei voi objektiivisesti määrittää ja monet katsovat menettävänsä pakkolunastuksessa, toiset taasen, että ne, joiden omaisuutta pakkolunastetaan, saavat siitä hävyttämän hyvän korvauksen (koska heidän muutenkin kovaksi kohtaloksi koettua surkutellaan). Kysymys pakkolunastuksessa maksettavien korvausten määrien
Omistusoikeus voi kuulua useille henkilöille yhteisesti (yhteisomistus). Jaottomassa yhteisomistuksessa kenelläkään ole määräosuutta omistuksen kohteeseen. Näin on tilanne
Häätö on merkittävä turvatoimi, jolla omistaja saa oikeutensa omaisuutensa häiriöttömään hallintaan palautettua, mikäli vuokralainen vastoin sopimusta pitää vuokrttua esinettä lainvastaisesti hallinnassaan. Myös takavarikko käsitetään joskus omistajan eduksi vaikuttavaksi turvatoimeksi. Takavarikkoihin ryhdytään kuitenkin rikosten selvittämiseksi ja todisteiden haltuunottamiseksi eikä oikean omistajan etujen turvaamiseksi. Faktisesti takavarikoitu omaisuus kuitenkin luovutetaan oikealle omistajalleen.
Rivi 21:
== Lähteet ==
{{viitteet}}
[[Luokka:Talous]]
|