Ero sivun ”Superhappo” versioiden välillä

'''Superhappo''' on määritelty [[rikkihappo]]a vahvemmaksi hapoksi. On vain muutamia yksinkertaisia superhappoja, kuten [[perkloorihappo]], joiden konjugaattiemäs on rikkihapon konjugaattiemästä heikompi. Vahvempia happoja saadaan tekemällä seos, johon on lisätty jotain konjugaattiemästä sitovaa ainetta. Vahvin tunnettu superhappo, [[fluoriantimonihappo]], saadaan lisäämällä [[fluorivetyhappo]]on '''HF''' fluoridi-ionin '''F^–''' sitojaksi [[antimonipentafluoridi]]a '''SbF₅'''. [[Antimoni]] sitoutuu voimakkaasti fluoridi-ioniin, ja tuloksena saatu antimoniheksafluoridi-ioni '''SbF₆^–''' ei sido vetyioneja takaisin. Siksi liuoksessa olevien vetyionien tehollinen konsentraatio pääsee nousemaan paljon suuremmaksi kuin missään tavallisessa happoliuoksessa. Tämä sitoo liuoksesta kaiken emäksisen, minkä takia superhappoja käytetään orgaanisissa reaktioissa, kun pitää estää äärimmäisen emäsherkkiä [[karbokationi|karbokationeja]] reagoimasta. Vahvimmat superhapot pystyvät protonoimaan jopa tyydyttyneitä [[alkaani|alkaaneja]], jolloin ne pystyvät liuottamaan esimerkiksi kynttilänvahaa. Jos esimerkiksi kaataa jotain näistä superhapoista vaikkapa cokis-purkin päälle, se alkaa syöpyä, koska hapon väkevyys on niin väkevä, että pystyy syövyttämään purkin. Painovoima taas pakottaa happoa laskeutumaan maankamaralle, ja tällöin hapon molekyylit valitsevat lyhyimmän reitin, eli suoraan läpi. Jos taas tämä tehtäisiin avaruudessa, happon molekyylit vain irtautuisivat toisistaan, ja vahingoittaisivat vain vähän osuessaan esteeseen. Hapon molekyylit siis tavalaan syövät muiden kiinteiden aineiden molekyylejä, ja tällöin syövyttävät sitä. Mutta esimerkiksi joku sitruunahappo ei pysty aiheuttamaan mitään vahinkoa.