Ero sivun ”Rautatie (romaani)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ism (keskustelu | muokkaukset)
p Linkkejä
Rivi 15:
}}
 
'''Rautatie''' on [[Juhani Aho]]n vuonna [[1884]] ilmestynyt esikoisromaani. Sen tyylilajia on nimitetty kansalliseksi pienoisrealismiksipienois[[realismi]]ksi. Teos kuvaa korvessa elävän pariskunnan hiljaiseloa ja heidän yrityksiään kuvitella rautatien[[rautatie]]n olemusta kuulopuheiden perusteella. ''Rautatie'' on [[Suomi|suomalaisen]] kirjallisuuden klassikoita, josta [[2000-luku|2000-luvun]] alkuun mennessä oli otettu useita kymmeniä painoksia. Sitä on kutsuttu myös Ahon ensimmäiseksi "taiteelliseksi täysosumaksi"<ref>Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, sivu 236</ref>. Vuonna [[2007]] [[WSOY]] julkaisi näköispainatteen [[1892]] ilmestyneestä värillisestä, [[Eero Järnefelt]]in kuvittamasta laitoksesta. Romaanin pohjalta valmistui [[Rautatie (televisioelokuva)|saman niminen televisioelokuva]] vuonna [[1973]]. Aiheesta on tehty niin ikään lukuisia näyttämösovituksia.
 
''Rautatien'' keskeisiä aineksia ovat pieneläjien kuvitelmat, erot syrjäseutujen ja vauraiden rintamaiden välillä sekä "herrojen" ja "kansanihmisten" välinen sosiaalinen kuilu. Tärkeä elementti on suomalaisessa kirjallisuudessa toistuva hallitsematon [[alkoholi]]n käyttö turmiollisen tapahtumaketjun alkuunpanijana.<ref>Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, sivu 238</ref>
Rivi 23:
===Talvi===
 
"Pakkanen paukkuu nurkissa, räiskää pitkin aidan selkiä ja seuloo huurua puihin ja pensaihin."<ref>Aho, Juhani: Rautatie, neljäskymmenesneljäs painos, WSOY, Juva 1998, sivu 5</ref> Aho aloittaa romaaninsa talvisen luonnon kuvauksella. [[Harakka]] seurailee ihmisten puuhia maan kamaralla. Siellä [[rovasti]] kertoo Matille rautatiestä, joka kulkee "aivan lähitse [[Lapinlahti|Lapinlahden]] kirkon" ja jolla ennättää vaikka [[Ranska]]an viidessä päivässä. Hän yrittää selittää rautatien ja [[höyrykone|höyryvoimalla]] kulkevan junan toimintaperiaatetta syvällä korvessa Liisansa kanssa asuvalle miehelle. Matti tietää "höyryvenheen", sellaisen kuin ''Suomela'', jonka pohjalta hän päättelee lokomotiivin eli [[veturi]]n jonkinkaltaiseksi pyörien päälle nostetuksi [[höyrylaiva|höyryveneeksi]].
 
Kotona Matti empii jonkin aikaa, millä tavoin kertoa Liisalle kuulemastaan. Ensin vaimo ei ota miehensä juttuja todesta, mutta kun Matti kertoo että rovasti ja ruustinnakin olivat puhuneet rautatiestä ja "käyneet sitä uutten uhkain katsomassa"<ref>Rautatie, 44. painos, sivu 60</ref>, hän alkaa pikku hiljaa uskoa. Matin ja Liisan kuvittelussa rautatie muodostuu rautapellillä päällystetyksi tieksi. Talven kuluessa Matti alkaa kuitenkin epäillä moisen rautatien olemassaoloa. Kun Liisa palaa vierailulta ruustinnan luota, hän puolestaan kertoo Matille, mitä on kuullut rautatiestä. Pariskunnan välille syntyy riita aiheesta ja siitä, ovatko rovasti ja ruustinna sittenkään puhuneet totta. Riidan jälkeen Matti ja Liisa vaikenevat koko aiheesta lopputalveksi.