Ero sivun ”Carcassonne” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: lb:Carcassonne |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Carcassonnen kaupunki on tunnettu keskiaikaisesta linnoitetusta osastaan (''La Cité''), jossa nykyään asuu vain muutama kymmenen ihmistä. Aude-joen toisella rannalla levittäytyy kaupungin uudempi osa. Carcassonnen linnoitus restauroitiin 1800-luvulla, ja se lisättiin [[UNESCO]]n [[maailmanperintöluettelo]]on vuonna [[1997]].
'''Ilmasto'''
Carcassonne kuuluu Välimeren ilmastovyöhykkeeseen. Sille on tunnusomaista kuivat ja kuumat kesät, leudot syksyt ja talvet, sekä sateiset keväät. Lunta sataa harvoin, vain keskimäärin seitsemänä päivänä vuodessa joulukuun ja maaliskuun välisenä aikana. Pakkaspäivät ovat vieläkin harvinaisempia, joten lumi ei ole koskaan pysyvää.
Sateet ovat rankimmillaan lokakuussa ja huhtikuussa. Kesäisin sateet tulevat myrskyinä ja voivat muuttua jopa hyvinkin raivokkaiksi raekuuroiksi. Raekuurot ovat tuhoisia viiniköynnöksille. Lisäksi Carcassonnessa mitataan voimakkaita tuulia (yli 55 km/h) keskimäärin 117 päivänä vuodessa. Tuulet puhaltavat joko idästä, lännestä tai mereltä.
'''Liikenneyhteydet'''
Carcassonne sijaitsee Välimeren rannikon ja Toulousen välisellä suurella liikenneväylällä. Muinoin Carcassonneen kuljettiin pitkin 1600-luvulta peräisin olevaa kanavaa, Canal du Midiä, joka edelleen kulkee kaupungin pohjoispuolella. Nykyään kaupunkiin pääsee autolla valtatietä A61 Toulousen ja Montpellier’n suunnilta. Valtatie A61 on osa Välimeren ja Atlantin yhdistävää l’autoroute des Deux Mers -tieverkostoa. Lisäksi Toulouse-Sète -junayhteys kulkee Carcassonnen kautta ja Carcassonnen lentokentältä on yhteydet Isoon-Britanniaan (Lontooseen, Liverpooliin ja Nottinghamiin), Irlantiin (Dubliniin ja Shannoniin) sekä Belgiaan (Charleroihin).
'''Sijainti'''
Carcassonne sijaitsee Aude-joen rannalla. Joki virtaa kaupunkiin rauhallisesti kuljettuaan vuoriston rotkojen läpi. Kaupunki jaetaan yleensä kahteen osaan: joen länsirannalla olevaan ”ville basseen” (alakaupunki) ja kukkulan laelle rakennettuun Cité de Carcassonneen, joka tunnetaan myös nimellä ”ville haute” (yläkaupunki). Ville haute sijaitsee noin 150 metriä ville bassen yläpuolella.
'''Kulttuuri ja perintö'''
Cité
Carcassonnen vanha, linnoitettu osa, Cité, on ainutlaatuinen keskiaikainen rakennelma Euroopan mittakaavassa kokonsa ja kuntonsa puolesta. Sitä ympäröi kahdessa rivissä suojamuurit ja sen keskellä kohoaa kreivien linna ja Saint-Nazairen basilika.
Kreivien linna
Kreivien linna on linnoitus Carcassonnen sydämessä. Sitä ovat käyttäneet kotinaan Carcassonnen varakreivit. Jotkin linnan perustuksista on rakennettu ensimmäiseltä vuosisadalta peräisin olevan domuksen päälle. Uusi linna on rakennettu 1100-luvun alussa ja siitä on vielä jäljellä keskustorni. Linnaa on muutettu useaan otteeseen vuosisatojen aikana. Suurimmat muutokset tehtiin vuonna 1229, jolloin linnasta tuli kuninkaan käskystä paikallishallinnon keskus. Vuosien 1240 ja 1250 välisenä aikana muutostöillä pyrittiin linnan vahvistamiseen.
Linnassa voi vierailla vuoden ympäri ja sieltä pääsee myös Citén muureille. Linnassa sijaitsee muun muassa kivimuseo sekä pysyvä näyttely, joka kertoo Citén entisöinnistä 1800-luvulla.
Saint-Nazairen basilika
Saint-Nazairen basilika on alkujaan pieni, 1000-luvulta peräisin oleva romaaninen kirkko, jonka Paavi Urbanus II pyhitti katedraaliksi vuonna 1096. Sen paikalla on joskus ollut karolingikatedraali, josta nykyään ei kuitenkaan ole enää jäljellä mitään. Basilikan krypta on uuden katedraalin aikainen, vaikka sen huono kunto voisi vihjata muuta. Uuden katedraalin on rakennuttanut Trencavelin perhe.
Ludvig IX:n linnoitus
Tavallisemmin ville basse –nimellä tunnettu kaupunginosa on Carcassonnen kauppa- ja asumiskeskus. Vuonna 1247 Ranskan kuningas Ludvig IX antoi luvan rakentaa suuren, heikosti linnoitetun kylän carcassonnelaisten asuttamiseksi. Kylää kiertävä, 2800 metriä pitkä valli on rakennettu kreivi Armagnacin käskystä vuosien 1355 ja 1359 välisenä aikana. Vuonna 1355 Englannin kuninkaan Edvard III:n vanhin poika Edvard, Musta prinssi, tuhosi ville bassen. Vuonna 1359 linnoitusta muokattiin ja se sai nykyisen muotonsa.
Ville bassea ympäröineistä muureista on nykyään jäljellä vain joitain jäänteitä kylän itäpuolella. Kylän asemakaava on ruutukaava, jonka keskustassa on Carnot’n aukio. Aukiota käytetään vielä nykyäänkin torina. Kylän kapeat kujat leikkaavat toisensa suorassa kulmassa ja kulkevat kaupungin halki laidalta laidalle. Tämä on tyypillinen kaava etelä-ranskalaisissa kylissä ja se mahdollisti keskiajalla kaupungin puolustajien esteettömän kulun kaupungin laidalta toiselle puolustamaan muureja hyökkäyksiltä.
1500-luvun lopussa kaupungin muureja vahvistettiin neljällä linnoituksella eli bastionilla. Näitä olivat bastion Saint-Martin, bastion du Calvaire, bastion de Montmorency ja bastion de la Tour Grosse (myös nimellä bastion des Moulins). Nämä rakennustyöt keskeytyivät Ranskan uskonsotien ajaksi 1562–1598 kun keskityttiin vahvistamaan ville bassen puolustuksia.
Nykyään ville bassessa on paljon kävelykatuja, joiden varsilla on kauppoja. Carnot’n keskusaukiolla järjestetään kesäisin useita ilmaisia näytöksiä festival de la Bastide -festivaalin yhteydessä.
Muita rakennuksia
Kylän muut rakennukset ovat tyypillisiä kylän historiallisille perinteille. Pont Vieux –silta (225 m) oli ensimmäinen silta, joka yhdisti kylän osat toisiinsa Aude-joen yli. Nykyään se on kävelysilta.
Ville bassen sydämessä on viljasiilo, joka on rakennettu vuonna 1769. Boulevard Marcoulla sijaitsee vastarintaliikkeen muistomerkki, kuvanveistäjä René Ichén tekemä Lutteurs-patsas. Se esittää kahta toisensa kohtaavaa taistelijaa (lutteurs = taistelijat)
==Aiheesta muualla==
| |||