Ero sivun ”Seppo Arina” versioiden välillä

'''Seppo Arina''' (vuoteen 1942 '''Granqvist''', [[1. kesäkuuta]] [[1922]] [[Helsinki]] - [[10. huhtikuuta]] [[2001]]) oli [[helsinki]]läinen [[surrealismi|surrealistinen]] taidemaalari ja graafikko. STA:n koulu 1945-47, toiminut vapaana taiteilijana vuodesta 1949. Hän piti 18 yksityisnäyttelyä ja osallistui noin 80:een ryhmä- ja yhteisnäyttelyyn Suomessa ja ulkomailla. Mm.Muun muassa ”Suomalaisia taiteilijoita”- kiertonäyttely Ruotsissa v. 1955, ”Suomalaista nykytaidetta-näyttely” Itävallassa 1957 (Wien, Salzburg, Linz, Klagenfurt, Kapfenberg), Kansainvälinen taidenäyttely Moskovassa 1953, Suomen Taiteilijaseuran näyttely Länsi-saksassa 1964 (Kampen auf Sylt, Gotha, Weimar) ja Itämeren Biennale, Rostock 1965. Hänen viimeinen Suomessa oli ”Seniorien nätt.” Vaasa Taidemuseo 1994. Hänen viimeinen näyttely Suomessa oli ”Seniorien nätt.” Vaasa Taidemuseo 1994.

Hänen surrealististen maalauksiensa yleisimpiä aiheita ovat ”Oudot” kadut, meriaiheet ja asetelmat. Hän maalasi useita muotokuvia, teki näyttämölavastuksia (esim.esimerkiksi rintamalla) ja freelance-mainostöitä.

Arina toimi lisäksi sanomalehtipiirtäjänä, sekä taittajana ja kuvittajana. Hän piirsi pilapiirroksia ja päivänkuvia vuosina 1941-1943 [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomiin]] ja [[Maaseudun tulevaisuus|Maaseudun tulevaisuuteen]] ja toimi [[Raul Roine]]en satujen, satusarjojen ja kirjojen kuvittajana 1940 ja 1950-luvulla, mm.muun muassa satusarjassa ”Kissalan Prinsessa”, joka ilmestyi kansan Kuvalehdessä. Omia sarjakuvia olivat mm.muun muassa ”Uuno-sarja”, 1939 ja ”Sanaton Santeri ”Iltasanomissa 1948 ja Seurassa 1954-60.