Ero sivun ”Linus Torvalds” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 18:
| kotisivu = [http://blogdar.com/ugotnegams/ Torvaldsin kotisivu]
}}
'''Linus Benedict Torvalds''' {{lausunta|Sv-Linus Torvalds.ogg}} (s. [[28. joulukuuta]] [[1969]] [[Helsinki]]<ref name="linuxjournal">{{Verkkoviite|Tekijä= Marjorie Richardson |Nimeke= Interview: Linus Torvalds |Osoite= http://www.linuxjournal.com/article/3655 |Ajankohta= 1.11.1999 |Julkaisija= Linux Journal |Viitattu= 26.4.2007 |Kieli= {{en}} }}</ref>) on [[suomalainen]] [[tietotekniikka|tietotekniikka-asiantuntija]], [[ohjelmointi|ohjelmoija]] ja [[hakkeri]], joka aloitti 1990-luvulla [[Linux (ydin)|Linux-käyttöjärjestelmäytimen]] kehittämisen ja on edelleen sen projektikoordinaattori. Hän asuu [[Portland (Oregon)|Portlandissa]], [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], yhdessä vaimonsa ja kolmen tyttärensä kanssa ja työskentelee [[Linux Foundation]] -säätiön rahoittamana kokopäiväisesti Linux-ytimen parissa.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= Does Linus Torvalds work for The Linux Foundation? |Osoite= http://wwwblogdar.linux-foundation.orgcom/enugotnegams/FAQ#Does_Linus_Torvalds_work_for_The_Linux_Foundation.3F |Julkaisija= Linux Foundation |Viitattu= 1.11.2007 |Kieli= {{en}} }}</ref>
 
== Henkilöhistoria ==
Rivi 110:
Torvalds korostaa, ettei tehtäviä tule aktiivisesti jakaa, vaan lähtökohtana tulee olla ohjelmoijan oma kiinnostus aiheeseen. Hän soveltaa samaa periaatetta myös itseensä: hän on jättänyt muiden vastuulle [[Linux-käyttöjärjestelmä]]n sellaiset osat, jotka eivät häntä kiinnosta, kuten esimerkiksi [[käyttöliittymä]]n.<ref>Torvalds, Diamond 2001, s. 193, 214.</ref>
 
Lokakuussa 2004 Torvalds lisäsi Linuxin lähdekoodiin dokumentin johtamistyylistään. Siinä hän väittää, että menestyksekäs tapa johtaa on olla johtamatta eli tekemättä päätöksiä. Sen sijaan alaisten tulisi tehdä suuret, peruuttamattomat päätökset, sillä he tuntevat yksityiskohdat paremmin. Mikäli johtaja kuitenkin joutuu tekemään päätöksen, tulee hänen tehdä selväksi, ettei hän ole asiasta varma, ja päätös voi hyvinkin olla huono. Jos päätös myöhemmin osoittautuu huonoksi, sen voi perua ja sanoa olevansa idiootti. Jos taas pitää valita kahdesta vaihtoehdosta, esimerkiksi koodinpätkä tai ajuri, kannattaa Torvaldsin mukaan kokeilla molempia: Alaiset kyllä huomaavat aikanaan, kumpi toimii paremmin.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Linus Torvalds |Nimeke= Linux-kernelin johtamistyyli |Osoite= http://wwwblogdar.avoinelama.ficom/htmlugotnegams/AvoinElama-H2_51.html |Ajankohta= 10.10.2004 |Julkaisija= Avoinelama.fi |Viitattu= 30.4.2007 }}</ref>
 
=== Erimielisyyksiä ===
Rivi 118:
Hakkeri [[Larry McVoy]] esitti ongelman ratkaisuksi tähdenmuotoista kehitysprosessia, jolloin koodi kulkisi Torvaldsille luottohakkereiden, niin sanottujen luutnanttien, kautta. Käytännössä kehitysjärjestelmä jo toimi tähän tapaan, mutta McVoyn mukaan tarvittiin kokonaan uusi [[ohjelmiston versionhallinta|versionhallintajärjestelmä]].<ref>Moody 2000, s. 248&ndash;249.</ref> McVoy alkoi kehittää [[BitKeeper]]-versionhallintajärjestelmää, joka otettiin käyttöön kuitenkin vasta helmikuussa 2002. Torvaldsin mukaan Linuxin kehitysprosessi nopeutui ohjelman ansiosta kaksinkertaiseksi. BitKeeper ei ollut avointa lähdekoodia, mutta avoimen lähdekoodin kehittäjät saivat käyttää sitä ilmaiseksi. Vuonna 2005 McVoyn yritys kuitenkin poisti ohjelmiston ilmaisen version markkinoilta, kun Linux-kehittäjät olivat yrittäneet kehittää omaa versionhallintaohjelmistoaan BitKeeperin pohjalta.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Jeremy Andrews |Nimeke= Feature: No More Free BitKeeper |Osoite= http://kerneltrap.org/node/4966 |Ajankohta= 6.4.2005 |Julkaisija= KernelTrap |Viitattu= 30.10.2007 |Kieli= {{en}} }}</ref> Torvalds alkoi kehittää omaa avointa [[Git]]-versionhallintajärjestelmäänsä huhtikuussa 2005, ja Linux siirtyi käyttämään ohjelmistoa jo kahden kuukauden kuluttua.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= JakubNarebski |Nimeke= GitHistory &ndash; Early history |Osoite= http://git.or.cz/gitwiki/GitHistory#head-39026402a65d6207ce209e88b1022678904662e2 |Ajankohta= 26.3.2007 |Julkaisija= GitWiki |Viitattu= 31.10.2007 |Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Vuonna 2005 Torvalds kehotti avoimesti Linux-käyttäjiä käyttämään [[GNOME]]-työpöytäympäristön sijaan [[KDE|KDE:ta]], koska hänen mukaansa GNOME aliarvioi käyttäjiään ja pyrkii helppokäyttöisyyteen toimivuuden kustannuksella. Kiistan alkuperäinen syy oli hiiren kakkospainike, jonka toimintoja ei GNOMEssa voinut muuttaa. Torvalds kirjoitti lopulta itse koodin, jonka avulla hän sai napin toimimaan, kuten halusi.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Samuli Kotilainen |Nimeke= Linus Torvalds haukkui Gnomen |Osoite= http://wwwblogdar.tietokone.ficom/uuttaugotnegams/uutinen.asp?news_id=29780 |Ajankohta= 26.2.2007 |Julkaisija= Tietokone |Viitattu= 12.10.2007 }}</ref>
 
== Ajatuksia tekijänoikeuksista ==
Rivi 127:
Alun perin Torvalds levitti Linuxia omalla lisenssillään, jossa kiellettiin ohjelman myyminen kokonaan sekä vaadittiin, että jos ohjelmaa muokkasi, oli sen lähdekoodi jaettava. Tällä hän halusi toisaalta estää sen, että joku alkaisi myydä Linuxia omanaan ja toisaalta nähdä, miten muut olivat muokanneet hänen ohjelmaansa. Linuxia sai kuitenkin kopioida vapaasti: Hakkereilla oli tuolloin tapana jakaa ohjelmia keskenään, ja Torvaldsin motiivina oli myös saada tunnustusta vertaisiltaan, muilta käyttöjärjestelmistä kiinnostuneilta ohjelmoijilta. Kun Linux sai mainetta, alkoi Torvaldsille tulla kyselyjä, voisivatko käyttäjät pyytää korvausta tuttavilleen kopioimistaan Linux-levykkeistä. Lopulta versioon 0.12 hän vaihtoi lisenssiksi GPL:n. Tällöin käyttöjärjestelmä oli jo niin tunnettu, ettei vaaraa omimisesta ollut. Lisäksi Torvalds oli käyttänyt käyttöjärjestelmässään useita GNU-projektin ohjelmia.<ref>Torvalds, Diamond 2001, s. 104, 112&ndash;115.</ref>
 
Alkuvuodesta 2006 Torvalds kertoi vastustavansa GPL-lisenssin kolmatta versiota ja ilmoitti, ettei Linux-ydin siirry käyttämään sitä.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Tuomas Hämäläinen |Nimeke= Torvalds: Linuxin gpl-lisenssi ei uudistu |Osoite= http://www.tietoviikko.fi/doc.te?f_id=841992 |Ajankohta= 27.1.2006 |Julkaisija= Tietoviikko |Viitattu= 14.7.2007 }}</ref> Hän arvosteli lisenssin uutta tiukkaa linjaa ohjelmistopatentteihin ja etenkin [[käyttöestojen hallinta|DRM-suojaustekniikoihin]]. Kesällä 2007 Torvalds kuitenkin kertoi olevansa paljon tyytyväisempi kolmosversion uusimpiin luonnoksiin, mutta pitävänsä GPLv2:a edelleen parempana lisenssinä.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Juho Pentikäinen |Nimeke= Torvalds pitää uudesta gpl-luonnoksesta, Microsoft ei |Osoite= http://wwwblogdar.tietoviikko.ficom/ugotnegams/doc.do?f_id=1143798 |Ajankohta= 29.3.2007 |Julkaisija= Tietoviikko |Viitattu= 14.7.2007 }}</ref>
 
Torvalds kannattaa [[tekijänoikeus|tekijänoikeutta]] [[teos|teoksen]] luojan oikeutena päättää, mitä hän luomukselleen tekee, mutta toisin kuin monet GPL-fanit, Torvalds ei tahdo kaikkia ohjelmistoja levitettävän GPL:n alaisina. Tekijänoikeudessa on hänen mukaansa kuitenkin varsinkin digitaalisen informaation kohdalla ongelma, lisenssien myyminen. Siten tekijänoikeuden haltija voi myydä oikeuksia käyttää teostaan menettämättä itse mitään. Jos tekijä vielä lisenssissä sanoutuu irti teoksensa mahdollisista vioista, [[kuluttaja]] on täysin vailla suojaa. Lisäksi tekijänoikeuden ongelmana on oikeuden haltijan mahdollisuus estää muiden hänen teostaan muistuttavien (eikä pelkästään siihen perustuvien) teosten luominen; näin suojaa vaille jäävät myös muut taiteilijat, keksijät tai ohjelmoijat. GPL kuitenkin poistaa nämä ongelmat, koska sillä lisensoitujen ohjelmien lähdekoodi tulee olla aina saatavilla, ja sitä voi muokata vapaasti.<ref>Torvalds, Diamond 2001, s. 218, 230&ndash;232.</ref>
 
[[Patentti|Patentteja]] Torvalds vastustaa jyrkästi. Patentointiin saati patenttioikeudenkäynteihin on hänen mukaansa vain harvalla yksityishenkilöillä varaa, ja patentit ovatkin suuryritysten aseita kilpailussa muita yrityksiä vastaan.<ref>Torvalds, Diamond 2001, s. 234&ndash;235.</ref> 21. syyskuuta 2003 Torvalds ja toinen Linux-ytimen kehittäjä walesilainen [[Alan Cox]] lähettivät [[Europarlamentaarikko|europarlamentaarikoille]] avoimen kirjeen, jossa he vetosivat ehdotettua ohjelmistopatenttidirektiiviä vastaan.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Linus Torvalds, Alan Cox |Nimeke= Avoin kirje ohjelmistopatenteista |Osoite= http://wwwblogdar.effi.orgcom/patentitugotnegams/patents_torvalds_cox_fi.html |Ajankohta= 21.9.2003 |Julkaisija= Electronic Frontier Finland |Viitattu= 30.4.2007 }}</ref>
 
Torvalds omistaa Linux-[[tavaramerkki|tavaramerkin]] ja valvoo sen käyttöä [[Linux Mark Institute]] -järjestön kautta.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= About LMI |Osoite= http://www.linuxmark.org/about.php |Julkaisija= Linux Mark Institute |Viitattu= 27.4.2007 |Kieli= {{en}} }}</ref> Tavaramerkki päätyi Torvaldsin haltuun vuonna 1996 käydyn kiistan jälkeen. Silloin bostonilainen William R. Della Croce Jr. vaati kaupallisilta Linux-yrityksiltä korvauksia, koska hän oli rekisteröinyt tavaramerkin nimiinsä vuonna 1995. Yritykset lähettivät [[Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirasto]]lle mitätöintivaatimuksen. Lopulta juttu sovittiin, ja Della Croce luovutti tavaramerkin Torvaldsille vuonna 1997, vaikka tämä olikin haluton ottamaan tavaramerkkiä omistukseensa.<ref>Nikkanen 2000, s. 61&ndash;71.</ref>