Wikipedia

Ero sivun ”Mithridates VI” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ficbot (keskustelu | muokkaukset)
1 267 muokkausta
p Botti lisäsi: gl:Mitriades VI
, typos fixed: lukuuno → lukuun o, iloitt → ilott AWB
Rivi 39:
Osapuilleen samaan aikaan sotatoimien kanssa Mithridateen lähetystö saapui Roomaan, ja sen sanottiin yrittäneen lahjoa senaattoreita hyväksymään Paflagonian ja Galatian valtaukset. Myös Nikomedes ja Laodike olivat yrittäneet saada Roomasta tukea sille, että he saisivat Kappadokian hallintaansa. Konsuli [[Gaius Marius]] kiinnostui pian Vähän-Aasian tapahtumista ja matkusti Asiaan vuonna 99 eaa. tai 98 eaa. Hänen kerrotaan sanoneen Mithridateelle, että tämän tuli joko olla roomalaisia mahtavampi tai totella heitä.
 
Noin vuonna 97 eaa. Kappadokian asukkaat nousivat kapinaan Mithridateen julmaa hallintoa vastaan ja pyysivät entisen kuninkaan veljeä, joka oli koulutettavana Asiassa, palaamaan maahansa. Mithridates toimi heti ja ajoi vallantavoittelijan Kappadokiasta. Kun tämä kuoli, Bithynian kuningas Nikomedes sekaantui yllättäen valtataisteluun ja julisti tukevansa erästä poikaa, jonka hän väitti olevan kuningas Ariarathes VI:n kolmas poika. Nikomedes lähetti Laodiken ja pojan Roomaan todistamaan, että Ariarathes VI oli tunnustanut pojan omakseen. Mithridates lähetti puolestaan Gordioksen Roomaan ja väitti, että hän oli aikaisemman kuninkaan Ariarathes V:n poika. Senaatti ei jaksanut setviä asiaa sen kummemmin, vaan määräsi Mithridateen jättämään Kappadokian ja &ndash;– ehkä yllättäen &ndash;– myös Nikomedeen jättämään Paflagonian. Kummastakin maasta tuli näin itsenäinen.<ref name="CAH142">Cambridge Ancient History s.142</ref>
 
Mithridates jättikin Kappadokian, ja alueen ylimystö valitsi itselleen uuden kuninkaan, [[Ariobarzanes I|Ariobarzaneksen]]. Senaatin määräyksestä Kilikian maaherra [[Sulla]] asetti Ariobarzaneksen valtaistuimelle.<ref name="CAH142" />
Rivi 46:
 
=== Konflikti Rooman kanssa ===
Mithridates oli valtansa huipulla, kun sota Roomaa vastaan uhkasi. Armenian Tigranes oli luotettava liittolainen, ja Mithridates pystyi värväämään joukkoja Mustaamerta ympäröiviltä alueiltaan. Tigraneen kanssa Mithridateella oli sopimus, jonka mukaan tuleva saalis jaettaisiin. Mithridates saisi kaikki vallatut kaupungit ja alueet, Tigranes taas vangit ja irtaimen omaisuuden. Mithridateen ja [[parthia]]laisten kuninkaan [[Mithridates II (Parthia)|Mithridates II]]:n välit olivat myös lämpimät, puhuttiin jopa liitosta. Lisäksi Mithridates yritti solmia suhteita Syyrian ja Egyptin hellenistisiin hallitsijoihin ja saada apua kaukaisilta, keltteihin kuuluneilta kibreiltä sekä lähempänä asuvilta galatialaisilta. Mithridateen lähettiläiden sanottiin saapuneen myös Meediaan ja [[Iberia (Kaukasia)|Iberiaan]]. Rooma kärsi edelleen liittolaissodista, ja se joutui pitämään joukkoja myös Makedoniassa, Hispaniassa ja Galliassa. Lopulta Rooma lähetti Mithridatesta vastaan vain viisi legioonaa, jotka nekin viivästyivät.<ref name="CAH143" />
 
Yllättäen Mithridates perääntyi Bithyniasta Rooman vaatimuksesta ja jopa teloitutti nukkehallitsijansa Sokrateen. Myös Tigranes perääntyi Kappadokiasta, kun Aquillius ja hänen kollegansa hyökkäsivät Asian provinssin joukoista kootun armeijan kanssa. Ajettuaan viholliset pois Bithyniasta ja Kappadokiasta roomalaiset alkoivat vaatia näiltä mailta korvausta sodan aiheuttamista kuluista ja entisten lainojen takaisinmaksua. Bithynian Nikomedeellä ja Kappadokian Ariobarzaneella ei kuitenkaan ollut varaa maksaa roomalaisten vaatimia summia, joten roomalainen toimikunta määräsi uudet liittolaisensa hyökkäämään Pontoksen ja Armenian kimppuun vaaditun summan kokoamiseksi. Ariobarzanes kieltäytyi, koska tiesi Kappadokian olevan liian heikko, mutta Nikomedes hyökkäsi vastahakoisesti Pontoksen kimppuun. Hänen joukkonsa tunkeutuivat aina Amastrikseen asti, ja hän sulki [[Bosporinsalmi|Bosporinsalmen]] Pontoksen liikenteeltä.<ref name="CAH144">Cambridge Ancient History s.144</ref>
Rivi 66:
 
=== Vähän-Aasian hallinto ===
Voittoisa Mithridates otettiin useissa kaupungeissa mielihyvin vastaan. Erityisen suosittu hän oli niissä kaupungeissa, jotka olivat joutuneet maksamaan veroa Roomalle tai velkaantuneet roomalaisille. Kasvattaakseen suosiotaan Mithridates julisti nämä alueet vapaiksi veroista viideksi vuodeksi. Lisäksi hän antoi anteeksi kaikki lainat, niin valtioiden, kunkuin yksityistenkin. Mithridates saattoi olla antelias, koska hänellä oli kaikki rikkaan Bithynian varat. Hän nimitti [[satraappi|satraappeja]] hallinnoimaan valtaamiaan alueita.<ref name="CAH147">Cambridge Ancient History s.147</ref>
 
Vastarintaakin esiintyi, ja Mithridates antoi kenraaleilleen tehtäväksi kukistaa häntä vielä vastustavat kaupungit, joita oli Kaariassa, Lykiassa ja Pamfyliassa. Myös [[Kos]]in saari pysyi Rooman puolella ja otti vastaan Mithridatesta pakenevia roomalaisia. Mithridates valtasi kuitenkin saaren pian ja sai samalla vangiksi egyptiläisen prinssin ja suuren rahasaaliin, johon ehkä kuului 800 [[talentti]]a, jonka [[juutalaiset]] olivat keränneet [[Jerusalemin temppeli]]ä varten.<ref name="CAH147" />
[[Kuva:Sulla Glyptothek Munich 309.jpg|right|thumb|[[Sulla|Lucius Cornelius Sulla Felix]]]]
Noin vuoden 89 eaa. syksyllä Rooman saapui tieto Mithridateen menestyksestä ja Rooman senaatti julisti sodan Mithridateelle. Todelliset vastatoimet kuitenkin myöhästyivät, koska liittolaissota oli vielä käynnissä. Lopulta konsuli [[Lucius Cornelius Sulla]] määrättiin tehtävään. Kesti kuitenkin yli vuoden, ennen kunkuin hän pääsi lähtemään.
 
Vuoden 88 eaa. alussa tapahtui Mithridateen hallituskauden tunnetuin hirmuteko. Mithridates kirjoitti salaisen kirjeen satraapeilleen ja muille alaisilleen ja määräsi Aasiassa asuneet roomalaiset ja italialaiset teloitettaviksi. Roomalaisten [[orja]]t luvattiin vapauttaa, jos he tappaisivat tai ilmiantaisivat omistajansa. Monissa kreikkalaisissa kaupungeissa iloittiin tästä määräyksestä. Yhteensä roomalaisia ja italialaisia teloitettiin ehkä 80&nbsp;000<ref>Antiikin käsikirja s.348</ref> (joidenkin lähteiden mukaan jopa 150&nbsp;000). Teloitukset olivat varmasti laskelmoitu vastaus Rooman sodanjulistukselle.<ref name="CAH148">Cambridge Ancient History s.148</ref>
Rivi 81:
 
=== Hyökkäys Kreikkaan ===
Vähän-Aasian valloituksen jälkeen Mithridateen mielessä häämötti Kreikan ja Makedonian valtaus. Oli parempi hyökätä ennen kunkuin roomalaiset saisivat koottua uuden armeijan. Roomalaisten maaherralla Gaius Sentiuksella oli pari legioonaa Makedoniassa, mutta hänen huomionsa oli kääntynyt kapinoivien traakialaisten heimojen kukistamiseen. Aigeianmeri oli Mithridateen hallinnassa, ja hänellä oli suuri armeija. Hän tarvitsi ainoastaan sopivan tekosyyn hyökätäkseen Kreikkaan, ja sen hän sai, kun [[Ateena]]n roomalaisvastainen ryhmittymä pyysi häneltä apua.<ref name="CAH149" />
 
Mithridates tuki roomalaisvastaista Aristonia, joka valitutti itsensä [[strategos|strategokseksi]] ja nimitti itse muut virkamiehet ja [[arkontti|arkontit]]. Joitakin Aristonin vastustajia teloitettiin, ja [[Platonin Akatemia|Akatemia]]n johtaja [[Filon Larissalainen]] pakeni Roomaan. Mithridateen kenraali Arkhelaios valtasi [[Delos|Deloksen]] saaren ja luovutti sen Ateenalle. Pian myös [[akhaia]]laiset, [[Sparta]] ja [[boiotia]]laiset ([[Thespiai]]ta lukuunottamattalukuun ottamatta) liittoutuivat Mithridateen kanssa. Roomalaiset ja heidän liittolaisensa tekivät Gaius Sentiuksen [[Legaatti|legaatin]] Bruttius Suran johdolla kuitenkin kiivasta vastarintaa.
 
Sullan armeija pääsi Kreikkaan vuoden 87 eaa. keväällä ja alkoi piirittää Ateenaa ja [[Pireus|Pireusta]]ta. Mithridates lähetti Pireukseen lisäjoukkoja, mutta piiritys jatkui. Mithridates päätti kukistaa roomalaiset maissa, ja lähetti poikansa Arkathiaan johtaman armeijan Makedonian kautta Kreikkaan. Makedonian roomalainen varuskunta kukistui helposti, ja vuoden 86 eaa. keväällä Pontoksen armeija suuntasi sieltä Kreikkaan. Samaan aikaan Sulla valtasi Ateenan ja teloitutti Aristonin. Hän hyökkäsi myös Pireukseen ja pakotti Arkhelaioksen jättämään kaupungin. Arkathias kuoli yllättäen, ja Arkhelaios otti Pontoksen armeijan komentoonsa. Khaironeian ja Orkhomenoksen lähellä käydyissä taisteluissa pontoslaiset kärsivät tappion. <ref name="CAH150-7">Cambridge Ancient History s.150–157</ref>
 
Khaironeian tappion jälkeen mielialat Aasiassa alkoivat kääntyä Mithridatesta vastaan. Mithridates oli jo aikaisemmin epäillyt galatialaisten uskollisuutta ja pitänyt 60 galatialaista ylimystä panttivankina Pergamonissa. Nyt hän päätti teloittaa galatialaiset, mutta kolme heistä pääsi pakenemaan. Mithridates oli alkanut epäillä myös [[Khios|Khioksen]] asukkaiden lojaalisuutta. Hän otti Khioksen ylimysten lapset panttivangeiksi ja pakotti asukkaat maksamaan 2000 [[talentti|talentin]] sakon. Khioslaiset keräsivät summan muun muassa temppeliensä aarteista, mutta Mithridates väitti heidän maksaneen liian vähän ja [[pakkosiirto|pakkosiirsi]] koko kaupungin väestön Mustanmeren alueelle. Tämä oli selvä varoitus kaikille, jotka vastustaisivat Mithridatesta.
Rivi 122:
=== Pompeius ===
[[Kuva:Pompey louvre3.jpg|right|thumb|Pompeius Magnus.]]
Vuonna [[66 eaa.]] senaatti nimitti [[Pompeius|Pompeiuksen]] jatkamaan sotaa Mithridatesta vastaan. Pompeius oli vuonna 67 eaa. kukistanut Kilikian merirosvot, ja hän sai nyt laajat valtuudet toimia Mithridatesta ja Tigranesta vastaan. Pompeius kokosi noin 10 legioonaa käsittäneen armeijan, suurimman mikä oliVähä-Aasiassa koskaan toiminut Vähää-Aasiassatoimineen. Pompeius yritti ensin neuvotella Mithridateen kanssa mutta asetti ankarat ehdot. Hän vaati muun muassa Mithridateen antautumista ja kaikkien roomalaisten sotilaskarkureiden palauttamista, mihin Mithridates ei voinut suostua. Mithridateella oli tuolloin jäljellä enää 30&nbsp;000 jalkaväkisotilasta, etupäässä jousiampujia, ja parituhatta ratsumiestä. Hän perääntyi Armenia Minoriin Dasteira-nimiseen paikkaan. Pompeius yritti saartaa Mithridateen vuoristoisessa maastossa, ja kuuden viikon taistelujen jälkeen Mithridates päätti perääntyä joukkoineen Armenian kuningaskuntaan. Mithridateen sanotaan menettäneen 10&nbsp;000 miestä. Yhdessä 2000 sotilaan kanssa Mithridates pakeni Sinoraan, jossa hän sai kuulla, että Tigranes oli luopunut hänestä. Mithridates pakeni Sinorasta suuren rahasumman kanssa Kolkhikseen, jossa hän vietti seuraavan talven.<ref name="CAH251">Cambridge Ancient History s.251–252. Dion, Plutakhoksen ja Appianoksen kuvaukset sodan lopusta ovat keskenään ristiriitaisia. </ref>
 
=== Kuolema ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Mithridates_VI”