Ero sivun ”Thomas Müntzer” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ArttuS (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Koulutukseltaan Müntzer oli pappi. Vuonna [[1519]] hän tapasi uskonpuhdistaja [[Martti Luther]]in Leipzigin kaupungissa. Myöhemmin hän pääsi Lutherin suosituksella papiksi [[Zwickau]]n kaupunkiin. Zwickaussa toimiessaan häneen tarttui aatteita radikaaleilta [[Zwickaun profeetat|Zwickaun profeetoilta]]. Näiden ajatuksiin kuului muun muassa jumalattomien ja turmeltuneen papiston nopea syrjäyttäminen.<ref name="multiple" /> Myös Müntzer alkoi saarnata radikaalimmin, minkä takia hän joutui pakenemaan [[Böömi]]in. ''[[Prahan manifesti]]ssa'' Müntzer esitteli periaatteensa: "kirjoitusten kuolleet kirjaimet" tuli korvata "elävän Hengen lahjoilla", minkä lisäksi "Pappien ja apinoiden kirkon" tilalle tulisi "Jumalan valittujen ystävien seurakunta".<ref name="multiple" />
 
Vuodet [[1523]]-[[1524]] Müntzer toimi [[Allstedt]]issa, missä hänmhän saksalaisen messun laatimisen ohella yritti saada maallisia ruhtinaita liittymään taisteluun katolista kirkkoa vastaan. Luther sen sijaan vaati saksalaisia ruhtinaita "torjumaan ilkivaltaa ja ehkäisemään kapinan".<ref name="multiple" /> Müntzerin oli paettava [[Mühlhausen]]iin. Siellä hän kirjoitti teoksen ''Hyvin aiheellinen puolustuspuhe ja vastaus Wittenbergin hengetöntä, lauhkeaa lihaa vastaan''. Teoksessaan hän puolustautui kapinasyytöksiltä ja kutsui Lutheria "Hissuttelijaksi", "Mielistelijäparaksi" ja "tohtori Valehtelijaksi".<ref name="multiple" /> Samoin hän syytti Lutherin "paistattelevan ruhtinaiden suosiossa".<ref name="multiple" />
 
Leviävä uskonpuhdistusliike aikaansai myös laajaa levottomuutta Saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueen talonpoikien keskuudessa. [[Talonpoikaissota|Talonpoikaissotana]] tunnetun protestiliikkeen taustalla piili useita uskonpuhdistukseen liittyviä ajatuksia. Uskonpuhdistaja ja radikaali teologi Müntzer vaikutti paljolti siihen, että talonpojat uskoivat taistelevansa tasa-arvoisen "Jumalan valtakunnan" puolesta.<ref name="kapina">''Kristinuskon historia 2000: Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan'' s. 31</ref> Ruhtinaat ja maanomistajat kävivät talonpoikia vastaan omilla joukoillaan, joiden varustelu ja organisointi oli huomattavasti kapinaliikettä korkeammalla tasolla. Kapina tukahdutettiin, ja arviolta 100 000 kapinaan osallistunutta talonpoikaa teloitettiin.<ref name="kapina" /> Myös Müntzer vangittiin. [[27. toukokuuta]] [[1525]] hänet teloitettiin miekalla kidutuksen jälkeen.<ref name="multiple" />