Ero sivun ”Kahvi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Sivu tyhjennettiin |
|||
Rivi 1:
[[Kuva:A small cup of coffee.JPG|thumb|Kuppi mustaa kahvia]]
'''Kahvi''' on kahvipensaan paahdetuista pavuista uuttamalla valmistettu, useimmiten kuumana nautittu juoma. Se sisältää [[kofeiini]]a, joka on [[piriste|piristävä]] [[alkaloidi]]. Tavallisessa suodatinkahvissa on kofeiinia keskimäärin 90–100 mg/100 ml.
== Kahvipavut ==
[[Kuva:Café grain ag1.jpg|thumb|Kahvipapuja]]
Kahvipapuja saadaan pensaista. Kahvipensaassa on punaisia, kypsiä marjoja, ja vihreitä raakoja. Marjan sisällä on kaksi kahvipapua. Kerätyt pavut paahdetaan, ja niitä säilytetään papuina. Myyntiin pakkaamista varten pavut usein jauhetaan.
[[Kuva:Carte Coffea robusta arabica 2.png|thumb|left|300px|Kahvintuotanto: r–''robusta'', a–''arabica'', m–''molemmat''.]]
Viljeltyjä kahvilajeja ovat
* [[arabiankahvi]] (''Coffea arabica'') ''Arabica''-papuja pidetään ''robustaa'' paremman makuisina, ja suurin osa kalliimmista kahvilaaduista koostuu lähinnä niistä.
* [[kongonkahvi]] (''Coffea canephora'' tai ''Coffea robusta''). ''Robusta''-pavut ovat puolestaan kitkerämmän ja happamamman makuisia, mutta ne menestyvät ankarammissa olosuhteissa, minkä takia niitä viljellään siellä, missä arabica ei kasva. Ryhdikkäämpiä robusta-papuja käytetään joidenkin [[espresso]]kahvien pohjana.
* Harvinainen ''Coffea liberica'' -laji kattaa vain 2 prosenttia maailman kahvituotannosta. Libericaa viljellään Afrikassa.
* Tunnetaan myös ''Coffea esliaca'' -niminen laji.
Arabica-pavut nimettiin yleisesti niiden satamien mukaan, joista ne lähetettiin maailmalle. Yleisimmät satamat olivat [[Mocha]] [[Jemen]]in rannikolla ([[mokka]]kahvi) ja [[Jaava (saari)|Jaava]] [[Indonesia]]ssa ([[Java (kahvi)|Java-kahvi]]). Nykyaikana kahvin alkuperää seurataan niin, että maa, alue tai jopa tuottava tila tunnetaan. Kahvipavut jauhetaan kahvijauhoksi, josta voi suodattaa kahvia.
==Historia==
[[Kuva:Roasted coffee beans.jpg|thumb|Paahdettuja kahvipapuja]]
[[Kuva:Kahvipensas.Coffea Arabica.800px.jpg|thumb|Kahvipensas]]
Ensimmäiset arkeologiset löydökset kahvipapujen käytöstä ovat noin 4000 vuoden takaa, mutta vasta noin 900 eaa. ovat säilyneet ensimmäiset maininnat kahvipapujen kaupasta. Tuolloin [[Jemen]]in ja [[Etiopia]]n välisessä kaupassa on mainintoja kahvipavuista. Aluksi kahvia ei lainkaan paahdettu, vaan raakoja murskattuja kahvipapuja sekoitettiin veteen tai viinin tapaiseen, jonka annettiin käydä [[etanoli|alkoholi]]pitoiseksi juomaksi. Kahvipapujen runsaan [[sokeri]]pitoisuuden vuoksi juomasta tuli alkoholipitoista. Toinen suosittu tapa nauttia näitä voimamarjoja oli sekoittaa murske eläinrasvaan ja muotoilla sitten näin tehdystä taikinasta palloja.{{lähde}} Tätä on väitetty ensimmäiseksi sissimuonaksi, koska näitä tehopakkauksia käyttivät soturit saadakseen lisävoimia uuvuttavissa heimosodissa. Varmasti sekoitus on ollut ravitsevaa, ja sillä on ollut tehokas piristävä vaikutus. {{lähde}}
[[Kuva:Kahvihuone.jpg|thumb|250px|[[Kahvi]]n juontia [[Palestiina]]ssa]]
Usein kahvin syntyhistoriaan liittyvät legendat paimenista, joiden vuohet söivät marjoja ja olivat erityisen virkeitä tämän jälkeen. Tarinaa on eittämättä pidettävä legendana, joskin useissa tietoteoksissa ja -lähteissä se esitetään totena. Nykyisen kaltaisen kahvijuoman valmistus lienee arabien keksintö. On arveltu, että arabit ovat oppineet kahvin paahtamisen jo joskus [[1200-luku|1200]]-luvulla, mutta varmaa on, että Turkissa taito on keksitty (kenties uudelleen) [[1540-luku|1540]]-luvulla. Varhaisimmat viitteet kahvipapujen paahtamisesta nuotiossa ovat [[afrikka|Afrikasta]], missä [[500-luku|500]]-luvulla oli papuja heitetty nuotioon ja poimittu sieltä nuotion sammumisen jälkeen.
[[Arabi]]en uskotaan [[1400-luku|1400-luvulla]] nauttineen kahvijuomaa jo varsin yleisesti. Kahvi oli varjeltu salaisuus heidän keskuudessaan, eurooppalaisille kerrottiinkin usein kahvin alkuperästä huikeita tarinoita. Kahvin juonti liittyi arabeilla seremoniaan, jolla osoitettiin arvostusta vierasta kohtaan. Vielä nykyäänkin arabit tarjoavat sitä osoittaakseen vieraanvaraisuuttaan. Arabialainen kahvi on maustettu [[kardemumma]]lla siten, että kokonainen kardemummanpalko laitetaan kahvikannun kapeaan kaatonokkaan. On hyvien tapojen mukaista juoda ainakin kolme kupillista. Loppujen lopuksi kahvista tuli suosittu vasta, kun [[Osmanien valtakunta|ottomaani]]-sulttaani [[Istanbul]]issa päätti kieltää sen vuonna [[1543]], koska katsoi sen olevan vaaraksi yhteiskunnalle. Kymmenen vuotta kiellon jälkeen Istanbuliin perustettiinkin jo maailman ensimmäinen [[kahvila]].
Kahvin esitteli [[Englanti|Englannissa]] [[1430-luku|1430-luvulla]] [[Oxford]]in [[kreikka]]lainen professori [[Ioannis Servopoulos]]. Kahvi tuli saatavaksi [[Eurooppa|Euroopa]]ssa [[1500-luku|1500-luvulla]] suurelta osin brittiläisten ja hollantilaisten Itä-Intian kauppakompanioiden välityksellä. Ensimmäiset kahvilat avattiin [[Lontoo]]seen [[1652]], [[Boston]]iin 1670 ja [[Pariisi]]in [[1671]]. Vuoteen [[1675]] mennessä Lontoossa oli yli 3000 kahvilaa. Naiset eivät saaneet aluksi käydä kahviloissa Englannissa. Legendan mukaan Wienin ensimmäinen kahvila perustettiin 1683 [[Wienin taistelu]]n jälkeen ja se otti raaka-aineensa voitettujen [[turkki]]laisten tarvikkeista, mutta tarina ei ole kovin uskottava. Kahvin suosion kasvu Euroopassa [[1600-luku|1600-luvulla]] tapahtui tupakoinnin leviämisen ohessa. Nyttemmin katukahvilakulttuuria on pidetty leimallisesti (manner)eurooppalaisena piirteenä.
Ensimmäinen kahviviljelmä Uudessa maailmassa perustettiin [[Brasilia]]an [[1727]]. Kahvinviljely Amerikassa perustui 1800-luvun loppupuolelle saakka vahvasti afrikkalaiseen orjatyövoimaan. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa Brasilialla oli käytännössä monopoli kahvin maailmanmarkkinoilla, kunnes korkeita hintoja puolustanut politiikka avasi mahdollisuuksia muille tuottajamaille, kuten [[Kolumbia]]lle, [[Guatemala]]lle ja [[Indonesia]]lle.
Historia tuntee useita henkilöitä, jotka ovat olleet kahvin suurkuluttajia. Tunnetuimmat heistä lienevät [[Napoleon Bonaparte]] ja kirjailija [[Honoré de Balzac]] ([[1799]]-[[1850]]), jonka kuolinsyyksi on kirjattu "ylityö ja kahvin väärinkäyttö".
=== Kahvin historiaa Suomessa ===
Ruotsin valtakunnassa tuli voimaan kahvinkieltolaki vuonna [[1756]]. Kieltolaki ehti olla voimassa alle viisi vuotta, kunnes se kumottiin vuonna [[1761]]. Kahvi kiellettiin [[Ruotsi]]ssa toisen kerran vuonna [[1767]], ollen voimassa tällä kertaa kolme vuotta. Kahvi kiellettiin kolmannen ja viimeisen kerran vuonna [[1794]]. Kieltolaki oli voimassa peräti kahdeksan vuotta, kunnes kuningas [[Kustaa IV Aadolf]] kumosi sen vuonna [[1802]]. Kieltolain perustana olivat [[merkantilismi|merkantilistiset]] kauppapoliittiset tavoitteet, koska kahvintuonti ulkomailta verotti raskaasti maan valuuttavarantoja.
1800-lopulle saakka kahvikauppa oli kahvipapujen kauppaa. Kukin kotonaan rännäsi ja jauhoi pavut juoman keittämistä varten. Arvokasta ainetta jatkettiin usein sikurilla. Ensimmäinen varsinainen teollisluonteinen paahtimo Suomessa oli C. F. Blombergin Helsinkiin 1883 perustama pienimuotoinen laitos. Varsinaisesti teollinen paahtaminen alkoi kuitenkin vasta 1900-luvun alussa, Paulig aloitti toimintansa 1904. Keskusliikkeet perustivat omia paahtimoitaan seuraavalla vuosikymmenellä.
Myöhemmin 1900-luvulla maailmansotien aikaan kahvi on ollut esimerkiksi Suomessa säännösteltynä, koska sitä on ollut vaikea ellei mahdoton saada sodanaikaisilta markkinoilta. Kun oikeaa kahvia oli mahdoton saada, keksittiin sille [[korvike|korvikkeita]], joissa on pieni osa aitoa kahvia sekä [[vastike|vastikkeita]], jotka koostuvat kokonaan korvaavista aineista.
== Paahtaminen ==
[[Kuva:Kahvinkoostumus.PNG|thumb|400px|right|Kahvijuoman kemiallinen koostumus laskettuna prosentteina kuiva-aineesta (kahvijuomassa on 1,5% kuiva-ainetta) on keskimäärin seuraava:]]
Kahvi paahdetaan kahvipaahtimoissa. Paahtoasteita on viisi vaaleasta erittäin tummaan. Paahtamisella kahviin saadaan sen ominainen maku.
===Paahtimot Suomessa===
Suomalaisen kahvinjuonnin historian alusta lukien Suomessa on toiminut satakunta kahvipaahtimoa. Nykyisin niitä on vain kourallinen. Kaksi suurinta ovat [[Gustav Paulig]] Helsingin Vuosaaressa ja [[Meira]] Helsingin Vallilassa.
Niiden lisäksi alalla toimii muun muassa [[Robert's Coffee]] -ketju; tamperelainen [[Mokkamestarit]] vuodesta 1990; [[Reilu kauppa|Reilun kaupan]] [[luomu]]kahveja paahtava [[Andesa Cafetoria]], etupäässä [[tansania]]laista reilun kaupan kahvia paahtava Tampereen kehitysmaakauppa; kahden [[pori]]laisen paahtimokahvilan yritys CafeSolo; Toijalasta [[Wayne's Coffee]] -ketjulle toimittava Fresh Coffee Roastery; sekä pienikokoinen [[Porvoo]]n Paahtimo.
<ref>Kaaria, Satu. Pienpaahtimoita on kourallinen. HS 10.1.2008 D1</ref>
== Käyttö ==
Kahvia myydään papuina, pannujauhatuksena, suodatinjauhatuksena tai kuivatettuna pikakahvijauheena tai juomana. Papuina myytävä kahvi jauhetaan käyttöpaikassa ja on siksi tuoretta.
Pannujauhatuskahvi keitetään pannussa veden kera. Kahvinporot lisätään kiehuvaan keitinveteen. Lyhyen kuohuntavaiheen jälkeen porojen annetaan laskeutua pannun pohjalle. Kahvi on valmista nautittavaksi. Tapana on kaataa kahvin pintakerrokset ensimmäiseen kuppiin ja kumota se takaisin kahvipannuun. Sen jälkeen pannusta tulee lähes porotonta kahvia.
Suodatinjauhatettu kahvi valmistetaan kuumentamalla vesi ja valuttamalla se jauhetun kahvin porojen läpi. Suodattaminen voidaan tehdä käsin tai kahviautomaatilla.
Espressokahvi valmistetaan puristamalla kuuma vesi jauhetun kahvin läpi paineella.
Kahvien tuotemerkkejä Suomessa ovat Kulta-Katriina, Pauligin Presidentti ja Juhla-Mokka. Tunnettuja ovat myös Kulta-Mokka ja monet kauppaketjujen omat kahvituotemerkit. Reilun kaupan kahvit, esimerkiksi Cafe Original, Meiran Reilu ja Classic Reko, ovat raivanneet tilaa perinteisiltä tuotemerkeiltä.
Kahvia voi käyttää myös leivonnassa ja juomasekoituksissa.
Kahvia nautitaan yleensä leivonnaisten, esimerkiksi pullien ja keksien, kanssa. Samalla kun juodaan kahvia yleensä jutustellaan rennosti seuralaisten kanssa, jos sellaisia on. Suuri osa suomalaisista juo kahvia päivittäin, ja työpaikoillakin on nykyään usein niinkutsuttu ''kahvitauko''. Monet juovat kahvia aamulla virkistyäkseen [[kofeiini]]n vaikutuksesta.
Kahvin kanssa käytetään usein [[maito]]a, [[sokeri]]a tai [[kerma]]a, mutta ei ole myöskään harvinaista nauttia kahvi mustana eli ilman mitään lisukkeita.
==Lähteet==
* [http://www.sovrana.com/libstory.htm Sovrana Trading Corporation, http://www.sovrana.com/libstory.htm, 2001.] {{en}}
* [http://www.gardfoods.com/coffee/coffee.coffee.htm Majestic Coffee and Tea, Inc., http://www.gardfoods.com/coffee /coffee.coffee.htm, 2001.] {{en}}
* Morris, S., Suuri maustekirja, Gummerus, Jyväskylä, Singapore 1999.
* Helsingin Sanomat 26.11.1998: Ruokatorstai, sivu D 1. [http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Ammattilainen++etsii+kahviin++tutun+maun/HS981126SI1ET0152u Linkki HS:n arkistoon, vaatii kirjautumisen.]
* Talvi, J., Gastronomian historia, Otava, Helsinki, Otavan painolaitokset, Keuruu 1989.
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
== Kirjallisuus ==
* Jorma Sipilä : Yhä jalompaa kahvijuomaa! Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat. Edita: Edita Prima, Helsinki 2007
* Timo Voipio: Tropiikin lahjat: kahvin, teen ja kaakaon talous- ja sosiaalihistoriaa (Gaudeamus, 1993)
== Katso myös ==
* [[Kahvinkeitin]]
* [[Kahvipuu]]
* [[Pressopannu]]
* [[Latte macchiato]]
* [[Cappuccino]]
* [[Irish coffee]]
* [[Café au lait]]
* [[Caffè latte]]
* [[Espresso]]
==Aiheesta muualla==
{{Commons|Coffee}}
*[http://www.paulig.fi/about_coffee_FAQ Pauligin kuluttajapalvelun usein kysyttyjä kahvikysymyksiä]
*[http://www.kahvi.net/ Kahvi.net]
*[http://www.ristretto.fi/ Ristretto.fi - Suomenkielinen kahviharrastajien yhteisö]
*[http://www.nationmaster.com/graph/foo_cof_con-food-coffee-consumption Tilasto kahvinkulutuksesta] {{en}}
*[http://www.reilukauppa.fi/index.php?18 Reilun kaupan kahvi]
{{Link GA|de}}
{{Link GA|en}}
{{Link GA|simple}}
[[Luokka:Ruoka]]
[[Luokka:Kahvi|*]]
{{Link FA|es}}
{{Link FA|fr}}
{{Link FA|no}}
{{Link FA|th}}
{{Link FA|vi}}
[[af:Koffie]]
[[am:ቡና]]
[[ar:قهوة]]
[[ast:Café]]
[[az:Qəhvə]]
[[id:Kopi]]
[[ms:Kopi]]
[[bn:কফি]]
[[zh-min-nan:Ka-pi]]
[[jv:Kopi]]
[[be:Кава]]
[[be-x-old:Кава]]
[[bs:Kahva]]
[[br:Kafe]]
[[bg:Кафе]]
[[ca:Cafè]]
[[cs:Káva]]
[[cy:Coffi]]
[[da:Kaffe]]
[[de:Kaffee]]
[[et:Kohv]]
[[el:Καφές]]
[[en:Coffee]]
[[es:Café]]
[[eo:Kafo]]
[[eu:Kafe]]
[[fa:قهوه]]
[[fr:Café]]
[[fur:Cafè]]
[[ga:Caife]]
[[gd:Cofaidh]]
[[gl:Café]]
[[hak:Kâ-pî]]
[[ko:커피]]
[[hy:Սուրճ]]
[[hi:कॉफ़ी]]
[[hr:Kava]]
[[os:Къофи]]
[[is:Kaffi]]
[[it:Caffè]]
[[he:קפה]]
[[kn:ಕಾಫಿ]]
[[ka:ყავა]]
[[rw:Ikawa]]
[[sw:Kahawa]]
[[ht:Kafe]]
[[ku:Qehwe]]
[[la:Coffeum]]
[[lt:Kava]]
[[jbo:ckafi]]
[[hu:Kávé]]
[[mk:Кафе]]
[[ml:കാപ്പി (പാനീയം)]]
[[mr:कॉफी]]
[[nl:Koffie]]
[[nds-nl:Koffie]]
[[ja:コーヒー]]
[[no:Kaffe]]
[[nn:Kaffi]]
[[oc:Cafè]]
[[uz:Qahva]]
[[pl:Kawa]]
[[pt:Café]]
[[ro:Cafea]]
[[qu:Kaphiy]]
[[ru:Кофе]]
[[se:Gáffe]]
[[sq:Kafeja]]
[[scn:Café]]
[[simple:Coffee]]
[[sk:Káva]]
[[sl:Kava]]
[[sr:Кафа]]
[[sv:Kaffe]]
[[tl:Kape]]
[[ta:காப்பி]]
[[te:కాఫీ]]
[[th:กาแฟ]]
[[vi:Cà phê]]
[[tpi:Kopi]]
[[chr:ᎧᏫ]]
[[tr:Kahve]]
[[uk:Кава]]
[[ur:کافی]]
[[vls:Kaffie]]
[[yi:קאווע]]
[[zh-yue:咖啡]]
[[bat-smg:Kava]]
[[zh:咖啡]]
[[gan:咖啡]]
[[sah:Кофе]]
| |||