Ero sivun ”Sixtus Hjelmman” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
, Replaced: → AWB |
||
Rivi 5:
Hjelmman tuli Aminoffin seuraajaksi maavoimista, koska ilmailuvoimissa ei ollut lainkaan ylempää upseeristoa omasta takaa eikä Suomessa ollut ketään muutakaan sotilasilmailua tuntevaan upseeria. Maavoimien upseerit pelkäsivät komennuksen ilmavoimiin johtavan uran sivuraiteelle. Hjelmman ei ollut nähnyt [[lentokone]]tta ennen komentajuuttaan.
Hjelmmanin komentajakautena ilmavoimat haki neuvoja ja osti koneita Ranskasta. Tämä vaikutus oli merkittävä pitkän aikaa: mm. maalentokoneet ja [[hävittäjälentokone]]et olivat Ranskan oppia. Sekä Saksa että Englanti olivat opastaneet Ilmavoimia vain meriyhteistoimintaan ja lentotiedusteluun arvioiden lentokenttien perustamisen liian kalliiksi ja pyrkien myymään vesilentokoneitaan. Hjelmmanin päätökset
Ilmavoimat tukivat kenraali [[Judenitš]]in hyökkäystä Neuvosto-Venäjän pääkaupunkina toimivaa Pietaria vastaan pommittamalla Karjalaa.
Hjelmman pyrki laajentamaan ilmailuvoimien tehtäviä säännöllisen siviililentoliikenteen aloittamiseen. Aeron ja Ilmavoimien välinen yhteistoiminta olikin laajaa ainakin toisen maailmansodan päättymiseen asti. Sen jälkeenkin
Hjelmmanin laati ilmavoimien ensimmäisen menoarvioesityksen, joka loi pohjan, jolta Somersalon pystyi 1920-luvun puolivälissä perustamaan [[Valtion lentokonetehdas|Valtion lentokonetehtaan]] ja hankkimaan suuren määrän käyttökelpoisia lentokoneita.
Sotaministeri [[Bruno Jalander]] ja puolustusvoimien komentaja kenraali Karl Wilkama siirsivät epäpäteväksi syyttämänsä Hjelmmanin ilmavoimista Kadettikoulun johtajaksi. Tässä virassa hän yleni kenraalimajuriksi.
{{Suomen ilmavoimien komentajat}}
[[Luokka:Suomen ilmavoimien komentajat|Hjelmman, Sixtus]]
[[Luokka:Suomalaiset kenraalit|Hjelmmann, Sixtus]]
| |||