Ero sivun ”Tulipallo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{lähteetön}}
'''Tulipallo''' on hyvin kirkas
Bolidi muistuttaa jossain määrin [[avaruusromun]] saapumista maan ilmakehään.
Suomessa kirkkain havaittu tulipallo viimeisen 30-[[vuosi|vuoden]] ajalta havaittiin Pohjois-[[Pohjanmaa]]lla [[28. syyskuuta]] [[2007]] kello 21:39:10 – 21:39:15. Valovoimaltaan superbolidi oli jopa 1000 kertaa [[täysikuu]]ta kirkkaampi. Tulipallo pudotti todennäköisesti [[räjähdys|räjähtäessään]] meteoriitteja [[Oulu]]n [[lounas (ilmansuunta)|lounaispuolelle]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Superbolidi räjähti Suomen yllä| Osoite = http://www.ursa.fi/blogit/ta/index.php?title=suberbolidi_rajahti_suomen_ylla&more=1&c=1&tb=1&pb=1| Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Ursa| Viitattu = 1. lokakuuta 2007| Kieli = }}</ref>. Jättimäiset bolidit räjähtävät matalalla ilmakehässä tai maan pinnassa aiheuttaen valtavaa tuhoa, jopa maailmanlaajuisen [[impakti|törmäyskatastrofin]]. Bolidi muistuttaa jossain määrin [[avaruusromun]] saapumista maan ilmakehään.▼
Kirkkaimmat tulipallot voivat olla reilusti täysikuuta kirkkaampia. Tulipallo hajoaa usein lentonsa lopussa ja räjähtää tai roihahtaa kirkastuen äkillisesti. Tällaista tulipalloa kutsutaan usein bolidiksi.
== Tulipallo vs. bolidi ==▼
▲
Bolid(e)-johteista nimeä käytetään tulipallosta ainoastaan latinasta polveutuneissa eli romaanisissa kielissä kuten ranskassa ja italiassa. Muissa länsieurooppalaisissa kielissä ja myös suomen kielessä kirkas meteori tunnetaan tulipallona (Fireball, Vuurbal, Feuerkugel, Eldkula) ja näissä kielissä bolidilla nimenomaan tarkoitetaan tulipallon lennon loppuosaan liittyvää em. erikoispiirrettä. Bolidimainen loppuroihahdus voidaan havaita joskus myös himmeämmilläkin meteoreilla.▼
Erittäin harvinainen jättimäiset bolidit räjähtävät matalalla ilmakehässä tai maan pinnassa aiheuttaen valtavaa tuhoa, jopa maailmanlaajuisen [[impakti|törmäyskatastrofin]].
Pienehkön, juuri ja juuri Venuksen kirkkauden ylittävän tulipallon voi joskus aiheuttaa vain sormenpään kokoinen kivi. Näyttävät tulipallot, jotka kiinnittävät suuren yleisön huomion ovat usein olennaisesti kookkaampien kappaleiden aikaansaamia. Saapuessaan avaruudesta ilmakehään suurten tulipallojen aiheuttajat ovat tyypillisesti massaltaan useita kiloja, useita kymmeniä tai jopa satoja kiloja. Hyvin harvoin havaitaan meteoroideja, joiden massa arvioidaan tuhansien kilojen kokoluokkaan.▼
Yhdysvalloissa eräällä ajanjaksolla havaitun noin 20 tulipallon nopeus oli 13,45–67,2 km/sec, keskimäärin 25 km/s. Monien Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa havaittujen tulipallojen läpimitta on 1,2–15 metriä, mikä vastaa suunnilleen massoja 3,5–80 tonnia. <ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.permanent.com/a-impact.htm | Nimeke =Earth Impact by an Asteroid: Prospects and Effects | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |▼
▲Bolid(e)-johteista nimeä käytetään tulipallosta ainoastaan latinasta polveutuneissa eli romaanisissa kielissä kuten ranskassa ja italiassa. Muissa länsieurooppalaisissa kielissä ja myös suomen kielessä kirkas meteori tunnetaan tulipallona (Fireball, Vuurbal, Feuerkugel, Eldkula).
▲Pienehkön, juuri ja juuri Venuksen kirkkauden ylittävän tulipallon
▲Yhdysvalloissa eräällä ajanjaksolla havaitun noin 20 tulipallon nopeus oli 13,45–67,2 km/
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}
</ref>.
Tulipallot
Tulipallon aiheuttava meteoroidi saattaa tuhoutua ilmakehässä, räjähtää alempana ilmakehässä sirpaleiksi bolidina tai päästä kokonaisena ilmakehän läpi. Kyllin loivassa kulmassa ilmakehään sukeltaessaan se voi kimmota ilmakehän tiheistä kerroksista takaisin avaruuteen. Todellinen suurtulipallo liittyy suureen kappaleeseen, joka aiheuttaa valtavan räjähdyskraatterin. Tällöin ei yleensä enää puhuta tulipallosta, vaan asteroidin tai komeetan osumasta maapalloon. Mitä tulipallolle lennon aikana käy, riippuu sen aiheuttavan kappaleen tulokulmasta, koosta ja tiheydestä ja kiinteydestä. Ylivoimaisesti suurin osa tuhoutuu kokonaan ilmakehässä ja tämä viittaa siihen, että niiden aiheuttajat ovat yleensä harvaa ainetta.
Tšekkoslovakiassa havaitun Sumavan tulipallon aiheuttaja jonka läpimitta oli 20 m ja massa 200 tonnia, oli tiheydeltään vain 0,2 ja siksi tämä kappale hajosi 50 kilometrin korkeudessa.
Meteoriittisateet syntyvät tulipallon hajotessa 10–30 kilometrin korkeudessa.
Rivi 22 ⟶ 29:
Yleensä tulipallo saapuu maan ilmakehään vinosti, noin 30–45 asteen kulmassa. Suuri tulipallo muistuttaa jonkin verran komeettaa tai sikaria, josta lähtee pyrstö. Maahan palaava avaruusromu luo tulipalloa muistuttavan valoilmiön, mutta se liikkuu hitaammin ja sen tulokulma on loiva. Avaruusromun paluu ilmakehään on erittäin harvinaista verrattuna meteori-tulipallohavaintojen lukumäärään. Vielä harvinaisempaa on havaita naapurimaan ohjuslaukaisu ja sen pakokaasuvanojen leviäminen itätaivaalle. Hämäränaikana auringon suunnalla sen valaisemia tuiki tavallisia kirkkaitakin lentokoneiden pakokaasuvanojen tiivistymiä ei pidä sotkea tulipalloihin, vaikka ne saattavat maallikon silmin näyttää kuin tulipallon savuvanalta.
Tulipallon pyrstö on usein oranssinkellertävä, oranssi tai punainen. Monesti suuri tulipallo hajoaa eli fragmentoituu pienten tulipallojen parveksi. Suuri tulipallo räjähtää tavallisimmin noin 10–30 kilometrin korkeudessa. Hitaasti vaakasuoraan liikkuva tulipallo näkyy taivaalla korkeintaan noin minuutin. Alle 60 kilometrin korkeuteen sukeltavaan tulipalloon liittyy ääni-ilmiöitä. Maahan putoavan meteoriitin aiheuttava tulipallo sammuu noin 50
Tulipallon aiheuttamat äänet ovat paukahduksia, joita seuraa pikajunan tai ukkosen kaltainen jyrinä. Suuri tulipallo aiheuttaa hetkellisiä muutoksia sähkökentässä, ilmakehän aliääniaaltoja (mikrobarometrisiä vaihteluja) ja geoseismisiä ilmiöitä.
| |||