Ero sivun ”Fonologia” versioiden välillä

Foneemianalyysin avulla saadaan selville kielen foneemiparadigma, [[foneemi]]t jotka kuuluvat kielen foneemivarastoon. Foneemi on abstraktinen yksikkö, joka voi toteutua äänteellisesti ja jolla on kielessä distinktiivinen eli merkitystä erottava funktio. Äänne eli fooni on foneemin konkreettinen ja ainutlaatuinen reaalistuma. Foneemin distinktiivinen funktio selviää minimiparien avulla: /apu//asu/, /puu//kuu/, /pussi//bussi/ jne. Joskus foneemi realistuu useana eri äänteenä, joilla ei kuitenkaan ole toisiinsa nähden merkitystä erottavaa funktiota. Tällöin puhutaan foneemin [[allofoni|allofoneista]]. Esim.Esimerkiksi saksan kielessä foneemi /r/ voidaan lausua joko apikaalisena kielenkärjellä kuten suomessa [r] tai uvulaarisena "kurkkuärränä"[R] ilman että merkitys muuttuu.

Foneemeja on tapana kirjoittaa vinoviivojen väliin, esim.esimerkiksi kun taas äänteet, siis foneettiset yksiköt, kirjoitetaan hakasulkeiden väliin. Siinä, missä äänteille on olemassa yhteisesti sovittuja merkkijärjestelmiä, voi kielen foneemeja periaatteessa merkitä millä tahansa merkeillä.