Versio 17. elokuuta 2008 kello 21.55 muokkaa Shinnin (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 7 393 muokkausta vuosiluvun korjaus, +lähdeviite ← Vanhempi muutos		Versio 17. elokuuta 2008 kello 21.56 muokkaa kumoa Shinnin (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 7 393 muokkausta p w Uudempi muutos →
Rivi 10: 1100-luvulla Japani siirtyi niin kutsutusta [[Japanin historia#Klassinen Japani\|klassisesta kaudesta]] [[Japanin historia#Feodaalinen Japani\|feodaaliaikaan]]. Hoviaateliston valta alkoi murtua nousevan samurailuokan tieltä etenkin 1100-luvulla, jolloin [[feodalismi]] lujitti myös huomattavasti otettaan niin että suurten maaomistusten hallinta siirtyi poissa olevilta hoviaatelisilta paikallisille samuraijohtajille. Lopulta näiden mahtavimmat johtomiehet saivat huomattavaa valtaa valtionkin asioiden suhteen, hoviaatelin johtohenkilöiden sijasta. Syntyi samuraihallinto. Sen johtohahmolle titteliä kehitettäessä, vuonna 1192 otettiin käyttöön uudestaan shōgun-arvonimi. Ensimmäinen tällainen shōgun oli [[Minamoto no Yoritomo]], joka siirsi [[Kioto]]n keisarinhovilta todellisen vallan itselleen. Hän perusti [[Kamakura]]an feodaalistyyppisen hallinnon, jossa kaikkea poliittista valtaa käytti samurailuokka, Kioton [[Japanin keisari\|keisarin]] ja aristokraattien jäädessä vain nimellisiksi hallitsijoiksi. Shōgunien johtamaa keskushallintokoneistoa kutsuttiin nimellä ''bakufu'' kaikkien seuraavienkin shōgunaattien kausilla. Varsin pian [[Kamakura-shōgunaatti]] menettivät todellisen vallan alaisilleen samuraijohtajille, erityisesti [[Hōjō-klaani]]in kuuluville ministereilleen. [[Kuva:Tokugawa Ieyasu.jpg\|thumb\|250px\|[[Tokugawa-shōgunaatti\|Tokugawa-shōgunaatin]] ensimmäinen shōgun [[Tokugawa Ieyasu]].]] Tilanne alkoi purkautua 1300-luvun alkuvaiheilla, jolloin itsepäinen keisari [[Go-Daigo]] yritti palauttaa valtaa keisarinhallinnolle. Tuloksena riidoista ja sisällissodista seurasi, että kenraali Ashikaga sai shōgunin arvonimen ja vallan, ja käynnisti parisataa vuotta oman sukunsa vallassa pysyneen [[Ashikaga-shōgunaatti\|Ashikaga-shōgunaatin]]. Tämän shōgunaatin valta-asema heikkeni samuraisukujen välisten pikkusotien roihahdettua laajaksi sisällissodaksi 1400-luvun loppupuolella, ja Ashikaga-shōgunaatti musertui lopullisesti [[Sengoku-kausi\|Sengoku-kauden]] lopussa. Sodan voittajaksi kohosi lopulta [[Oda Nobunaga]] ja tämän murhan jälkeen valta siirtyi käytännössä [[Toyotomi Hideyoshi]]lle. Kummallekaan heistä ei kuitenkaan myönnetty shōgunin arvonimeä. Lopulta 1600-luvun alussa heidän liittolaisensa [[Tokugawa Ieyasu]] (jonka valtaannousuun Shōgun-romaani on juoneltaan löyhästi perustettu) varmisti vallan itselleen ja perusti [[Tokugawa-shōgunaatti\|Tokugawa-shōgunaatin]]. Näiden shōgunien aikana Japanin pääkaupungiksi tuli heidän tukikohtansa Edo, nykyiseltä nimeltään [[Tokio]]. Heidän shōgunaattinsa oli erittäin keskusjohtoinen ja yhteiskuntaa kaikilla tasoilla kontrolloiva. Japani muun muassa sulkeutui ulkomaailmalta lähes täysin. Noita pariasataa vuotta on kutsuttu jopa sotilasdiktatuurin kaudeksi. Shōgunien aika päättyi Meiji-restauraatioon 1868. Kun Yhdysvallat ja [[Kansainyhteisö\|Brittiläinen kansainyhteisö]] miehittivät Japania [[toinen maailmansota\|toisen maailmansodan]] päätyttyä ([[1945]]–[[1952]]), miehityshallinnon johtajaa, yhdysvaltalaista kenraali [[Douglas MacArthur]]ia kutsuttiin toisinaan ''valkoihoiseksi shōguniksi''. Rivi 94: \|align=center\|30 \|\|align=center\|15 \|\|[[Ashikaga Yoshiaki]]\|\|1568–1573 \|- \| colspan="5" align=center \| '''[[~~Tokugawa\|~~Tokugawa-shōgunaatti]]'''<ref name="making">{{Kirjaviite \| Tekijä=Marius B. Jansen \| Nimike=The Making of Modern Japan \| Sivu = 44 \| Julkaisija=Harvard University Press \| Vuosi=2000 \| Tunniste=ISBN 0-674-00991-6 }}</ref> \|- \|align=center\|31 \|\|align=center\|1 \|\|[[Tokugawa Ieyasu]]\|\|1603–1605

Ero sivun ”Shōgun” versioiden välillä