Versio 27. kesäkuuta 2008 kello 09.04 muokkaa Alexbot (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 64 036 muokkausta p Botti lisäsi: pam:MPEG-2 ← Vanhempi muutos		Versio 16. elokuuta 2008 kello 13.21 muokkaa kumoa Lab-oratory (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 16 415 muokkausta AWB Uudempi muutos →
Rivi 1: {{videokoodaus}} '''MPEG-2''' (ISO-13818) on [[1997]] valmistunut standardi [[yleisradio]]tasoisen kuvan pakkaukseen. Sitä käytetään melkein kaikissa [[DVD]]-videolevyissä, [[Super VCD]] -levyissä, kaapeli- ja satelliittitelevisioissa, [[Digi-TV]]-lähetyksissä sekä [[HDTV]]:ssä. Resoluution ja kuvan bittinopeuden suhteen valinta on melko vapaata. MPEG-2 pystyy pakkaamaan videota ja ääntä 2–20 Mb/s:n siirtonopeuksilla. MPEG-2-koodatun kuvan HDTV-tasoinen maksimikoko on 1920×1152. Formaatti tukee [[vaihteleva bittinopeus\|vaihtelevaa bittinopeutta]] (VBR) eli ~~esim.~~esimerkiksi toimintakohtauksiin voidaan käyttää hitaissa kohtauksissa säästettyjä tavuja ja välttyä kuvan palikoitumiselta. Ääniformaattina voidaan käyttää jotain seuraavista: MPEG audio layer 1, MPEG audio layer 2, Dolby [[AC-3]], [[PCM]] ja [[DTS]]. Näistä PCM ja DTS ovat pakkaamattomia muotoja. DVD-levyt käyttävät useimmiten AC-3:a eli Dolby Digitalia. Digi-TV-lähetyksissä käytetään pienempää bittinopeutta ja kaksikanavaista MPEG layer 2 -ääntä; tulevaisuudessa siirryttäneen DVD:n tapaan AC-3-ääneen. DVD-Video on ”pakattu” studio ITU-R 601 -formaatista MPEG-2-formaattiin, joka poistaa tarpeettomat tiedot ja tiedot, joita ei voi havaita ihmissilmällä. MPEG-2 on häviöllinen digitaalinen koodausjärjestelmä. Häviöllisyys merkitsee, ettei kerran koodattua signaalia voi enää palauttaa alkuperäiseksi. Lopputuloksena syntynyt video, varsinkin jos se on monimutkainen tai kuvat vaihtuvat nopeasti, voi joskus sisältää häiriötekijöitä, kuten ~~esim.~~esimerkiksi kuvan sekaisuutta. Tämä riippuu tekemisen laadusta ja pakkauksen määrästä. Normaalissa 3,5 Mb/s määrässä saattavat jotkut häiriötekijät esiintyä. MPEG-2-pakkaus tapahtuu yksinkertaistettuna niin, että osa kuvien passiivisista kohdista Rivi 15: Digitaalisen kuvasignaalin häviöttömänä siirtonopeutena pidetään ammattipiireissä arvoa 270 Mb/s, mutta DVD-kuvasignaalin keskimääräinen datavirta on vain 3,5 Mb/s eli n.noin 1/80. Laite tosin kiihdyttää lukunopeuden tarvittaessa jopa kymmeneen megabittiin sekunnissa. Bittivirta laajenee ja supistuu sen mukaan, minkä verran kuvassa esiintyy muuttuvia yksityiskohtia. Nopeatempoinen, paljon yksityiskohtia sisältävä toimintaelokuva syö DVD:n kapasiteettia aivan eri tahdissa kuin pitkissä kuvissa viipyilevä rakkausdraama. Vaakaerotteluksi luvataan yli 500 viivaa, ja kuva on tyypillisesti laajakangasformaattia. Ihmissilmää pystyy harhauttamaan erittäin paljon, mutta hyvässäkin MPEG-2-kuvassa on havaittavissa lievä luonnottomuus, varsinkin kuvan selvää pehmenemistä nopeissa liikkeissä. Rivi 27: Ensimmäinen periaatteista on sama, jota käytetään esimerkiksi tietokoneohjelmien pakkauksessa. Menetelmiä on useita ja ne perustuvat erilaisiin matemaattisiin malleihin. Tuloksena on data, jonka avulla voidaan rakentaa täysin identtinen kuva alkuperäisen kanssa. Kyseessä on siten häviötön pakkausmuoto. Häviöttömien menetelmien heikkoutena on rajallinen pakkaussuhde, eivätkä ne siten yksin riitä video-ohjelmaa pakatessa. == Katso myös == * [[~~kuvanpakkaus~~Kuvanpakkaus]] (erityisesti DCT-muunnos) * [[~~I_P_ja_B_kuvat~~I P ja B kuvat\|Kuvatyypit]] * [http://en.wikipedia.org/wiki/Discrete_cosine_transform DCT muunnos englanniksi] [[Luokka:Koodausmenetelmät]]

Ero sivun ”MPEG-2” versioiden välillä