Ero sivun ”Kotelosienet” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 10:
| commons =
}}
'''Kotelosienet''' (''Ascomycota'') ovat sienikunnan karista se, johon kuuluu eniten lajeja, ainakin noin 3033&nbsp;000 lajia. Kotelosienet on yksi vanhimmista kuivalla maalla elävistä eliöryhmistä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://wwwb.mmm.fi/metso/tutkimus/MOSSE/Suomen%20sammalien%20ja%20j%E2%80%9Ek%E2%80%9Elien%20mikrosienet.htm | Nimeke = Suomen sammalien ja jäkälien mikrosienet | Julkaisija = Turun yliopisto | Selite = Tutkimustiivistelmä}}</ref> [[Kantasienet|Kantasienten]] (''Basidiomycota''), joita pidetään sienten kehittyneimpänä kaarena, uskotaan kehittyneen kotelosienistä.
 
Monet suurikokoiset kotelosienet ovat tyypillisesti maljan muotoisia. Kotelosienten nimi (askos = kotelo, säkki + mykétes = sienet)<ref>[http://www.joensuu.fi/biologia/mh/kultatukka_ja_sudenpieru.pdf Kultatukka ja sudenpieru - tieteellisten nimien merkitys] Joensuun yliopisto</ref> viittaa kuitenkin mikroskooppisen pieneen askukseen eli [[itiökotelo]]on, jossa itiöt syntyvät. Tällainen askus yhdistää niin isoja kotelosieniä kuten [[korvasieni]] kuin pieniäkin, kuten [[tuulenpesäsienet]].
 
Monet kotelosienet voivat olla sieniosakkaana [[jäkälä]]ssä, esimerkiksi [[torvijäkälät]]. Itiöemiä tekevistä kotelosienistä monet tulevat esille keväällä, kun kantasienet ovat enemmän syksyn lajeja.<ref>[http://www.luonnossa.net/Sienestys/Kevatsienista/kevatsienista.html Kevätsienistä] Luonnossa.net</ref>
 
Kotelosienet elävät pääasiassa maalla. Ne käyttävät ravinnokseen yksinkertaisia [[sokeri|sokereita]], jotkut myös [[selluloosa]]a, [[kitiini]]ä ja [[pektiini]]ä. Monet kotelosienistä ovat kasvien tai eläinten [[patogeeni|patogeeneja]].
 
Kotelosieniin kuuluu monia ihmiselle tärkeitä sieniä, joita käytetään elintarvike- ja lääketuotannossa, esimerkiksi homejuustoista tunnettu [[penicillium glaucum]].
 
== Lähteet ==
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==