Ero sivun ”Seurakuntayhtymä” versioiden välillä

18 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
p
p (kh+ , typos fixed: Tästä johtuen → Tämän vuoksi AWB)
p (AWB)
'''Seurakuntayhtymä''' on [[Suomi|Suomen]] [[kirkkolaki|kirkkolain]] mukainen pakollinen yhteistyöorganisaatio. Seurakuntajako noudattelee pääsääntöisesti kuntajakoa, mutta joskus – tavallisimmin [[kaupunki|kaupungeissa]] – saman kunnan alueella on useita seurakuntia. Saman [[kunta|kunnan]] alueella olevien [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] [[seurakunta|seurakuntien]] on muodostettava seurakuntayhtymä. Seurakuntayhtymän voivat muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat.
 
==Seurakuntayhtymän kuuluminen hiippakuntaan==
Seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat voivat kuulua myös eri [[hiippakunta|hiippakuntiin]]. Tämä on tavallista, mikäli samalla alueella on erikielisiä seurakuntia. Tämän vuoksi seurakuntayhtymän hallinto on jouduttu järjestämään siten, että se periaatteessa irtautuu hiippakuntarakenteesta.
 
Hiippakuntarajat eivät muutoinkaan rajoita vapaaehtoisen seurakuntayhtymän muodostamista. Vapaaehtoinen seurakuntayhtymä, kuten mikä tahansa yhteistyöorganisaatio, voidaan perustaa vapaasti. Seurakuntayhtymäsäännösten mukaan sen perustamisen edellytyksenä ei esim.esimerkiksi ole seurakuntien yhteinen maaraja, eikä siihen kuulu välttämättä muutenkaan edellytystä maantieteellisestä läheisyydestä. Esim. olisi mahdollista perustaa seurakuntayhtymä, johon kuuluu yksi seurakunta jokaisesta hiippakunnasta edellyttäen, että ne eivät kuulu muuhun seurakuntayhtymään. Saman kunnan alueella olevien seurakuntien on kuuluttava samaan seurakuntayhtymään.
 
Koska seurakuntayhtymä voidaan perustaa vapaasti, sen kuuluminen hiippakuntaan on määrätty erikseen. Seurakuntayhtymä kuuluu hallinnollisesti siihen hiippakuntaan, johon sen seurakuntien jäsenistön enemmistö kuuluu.
 
==Seurakuntayhtymän tehtävät==
 
 
 
Seurakuntayhtymä vastaa seurakuntien yhteisestä [[talous|taloudesta]]. Seurakuntayhtymän tärkein yksittäinen tehtävä on määrätä siihen kuuluvien seurakuntien kirkkollisvero sekä päättää, millä periaatteella saadut varat jaetaan seurakuntien ja seurakuntayhtymän toiminnan kesken.
Näiden tehtävien lisäksi seurakuntayhtymä päättää asioista, jotka yksittäisessä seurakunnassa olisi [[kirkkovaltuusto]]n päätettävä, sekä seurakuntien virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä seurakuntien kiinteästä omaisuudesta ja sen luovuttamisesta. Nämä tehtävät voidaan perussäännössä antaa seurakuntien päätettäväksi.
 
Seurakuntayhtymän päätettäväksi voidaan antaa muita ''hallintoon ja talouteen'' liittyviä asioita sekä ''seurakunnalliseen toimintaan'' liittyviä tehtäviä ja työmuotoja. Mikäli näin on tehty, asioista päättää seurakuntayhtymä. Yleisiä seurakuntayhtymän hoidettavaksi annettuja seurakunnallisia työmuotoja ovat mm.muun muassa [[perheneuvonta]], [[sairaalasielunhoito]] ja [[oppilaitostyö]].
 
Seurakuntayhtymän seurakunnilla on muilta osin laaja toiminnallinen ja [[hallinto|hallinnollinen]] toimivalta alueellaan. Erityisesti perustava seurakuntatyö jää paikallisten seurakuntien hoidettavaksi.
Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee kahden vuoden välein yhteisen kirkkoneuvoston. Sen puheenjohtajana toimii [[tuomiokapituli]]n tehtävään nimittämä seurakuntayhtymän seurakunnan kirkkoherra.
 
Yhteisellä kirkkoneuvostolla on yhteisen kirkkovaltuuston päättämä ohjesääntö. Ohjesäännössä määrätään mm.muun muassa yhteisen kirkkoneuvoston jäsenmäärä, joka on 5 - 15 henkilöä.
 
Yhteinen kirkkoneuvosto on seurakuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin. Se edustaa seurakuntayhtymää, sekä valmistelee ja toimeenpanee yhteisen kirkkovaltuuston päätökset. Yhteinen kirkkoneuvosto myös johtaa seurakuntayhtymän tehtäväksi annettuja seurakunnallisia työmuotoja.