Versio 10. huhtikuuta 2008 kello 17.45 muokkaa JAnDbot (keskustelu \| muokkaukset) 72 523 muokkausta p Botti muokkasi: en:Just-in-time (business) ← Vanhempi muutos		Versio 14. elokuuta 2008 kello 19.12 muokkaa kumoa Lab-oratory (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 16 415 muokkausta p AWB Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Just-In-Time''' ('''JIT''') on teollisuudessa ja kaupassa käytetty [[filosofia\|johtamisfilosofia]] - [[logistiikka\|logistinen]] varastonhallinta- ja [[tuotannonohjaus]]strategia, jonka tarkoituksena on parantaa tehokkuutta [[tuotanto]]- tai [[myynti]]prosessin kokonaisuudessa. Menetelmän nimi tulee englannin kielen "juuri ajoissa" tarkoittavasta termistä. Suomessa käytetään JIT-lyhenteen sijasta enemmän termiä '''JOT''', joka tulee sanoista "'''Juuri Oikeaan Tarpeeseen'''". JIT-mallin perusideana on toimittaa vain ja ainoastaan tarvittavia [[raaka-aine~~\|raaka-aineita~~]]ita tai tuotteita niitä tarvitsevalle [[asiakas\|asiakkaalle]] vasta silloin kun niitä tarvitaan, ja vain sen verran kuin niitä tarvitaan. Asiakas tässä tarkoittaa sekä loppuasiakasta että sisäisiä asiakkaita (kuten prosessin seuraavaa työvaihetta). ==Historia== JIT on tyypillinen menetelmä tuotannon [[prosessinkehittäminen\|prosessinkehittämisessä]] ja [[laatujohtaminen\|laatujohtamisessa]]. Menetelmä perustuu [[japani]]laiseen johtamisfilosofiaan, ja sen tiedetään kehittyneen [[Toyota]]n tehtailla. ==Perusajatukset== JIT-menetelmällä halutaan vähentää kaikkea turhaa (laatukustannuksia), kuten turhaa aikaa, resursseja, materiaaleja ja varastointia. Menetelmä on omiaan vähentämään tavaroiden [[varasto]]issa viettämää aikaa, ja näin pienentämään varastokustannuksia, mutta menetelmän vaatimat tiheätahtiset kuljetukset tekevät siitä soveltumattoman yrityksille, jotka pyrkivät minimoimaan logististen kuljetusten aiheuttamaa kuormitusta [[ympäristö]]lle. [[Valmistustekniikka\|Valmistusteknisestä]] näkökulmasta katsottuna JIT tarkoittaa usein valmistussarjojen koon pienentämistä. Tämä taas lisää asetusajoista johtuvien seisokkien määrää. Käytännössä joudutaan etsimään oikeaa kustannusoptimia, ~~esim.~~esimerkiksi miettimällä yritykselle parhaiten sopivia sarjakokoja, asetusaikoja, sekä mahdollista [[automaatio]]ta ja tuotteiden [[moduuli\|modulointia]] ([[massaräätälöinti]]). Käytännössä menetelmä tarkoittaa sitä että oikea määrä oikeita resursseja, kuten laitteita, materiaaleja ja henkilöitä on saatavilla juuri (ja vain) oikeaan aikaan. Materiaalien oikeanaikainen saatavuus toteutetaan usein Kanban-menetelmän avulla. Kanbanin (kortin/signaalin) avulla seuraava työvaihe viestittää edelliselle että se tarvitsee lisää "tuotoksia" (~~esim.~~esimerkiksi moduleja). Signaali on siis visuaalinen merkki tuotoksen puuttumisesta tai vähenemisestä. ==Alihankinta== Kanbanin lisäksi tarvitaan ~~mm.~~muun muassa luotettavia alihankkijoita, jotka toimittavat materiaalit juuri oikeaan aikaan - eikä täten varmuusvarastoja tarvita. Hyvät alihankintasuhteet perustuvat sopimuksiin, pitkäaikaiseen yhteistyöhön, hyötyjen oikeudenmukaiseen jakamiseen, sekä avoimeen kommunikointiin. Tämän lisäksi [[Tavarantoimittaja\|toimittaja]]t tarvitsevat mahdollisimman tarkkoja [[ennuste]]ita toimitusmääristä. Koska ennustaminen on vaikeaa, avointa kommunikointia toteutetaan usein jopa antamalla käyttöoikeudet [[toiminnanohjausjärjestelmä]]än tärkeimmille [[alihankkija\|alihankkijoille]]. Parempaan ennustettavuuteen pyritään usein myös juuri sarjakokoja pienentämällä ja läpimenoaikoja lyhentämällä, jolloin suurten sarjakokojen aiheuttamat heilahtelut tilausmäärissä pienenevät.▼ ▲Kanbanin lisäksi tarvitaan mm. luotettavia alihankkijoita, jotka toimittavat materiaalit juuri oikeaan aikaan - eikä täten varmuusvarastoja tarvita. Hyvät alihankintasuhteet perustuvat sopimuksiin, pitkäaikaiseen yhteistyöhön, hyötyjen oikeudenmukaiseen jakamiseen, sekä avoimeen kommunikointiin. Tämän lisäksi [[Tavarantoimittaja\|toimittaja]]t tarvitsevat mahdollisimman tarkkoja [[ennuste]]ita toimitusmääristä. Koska ennustaminen on vaikeaa, avointa kommunikointia toteutetaan usein jopa antamalla käyttöoikeudet [[toiminnanohjausjärjestelmä]]än tärkeimmille [[alihankkija\|alihankkijoille]]. Parempaan ennustettavuuteen pyritään usein myös juuri sarjakokoja pienentämällä ja läpimenoaikoja lyhentämällä, jolloin suurten sarjakokojen aiheuttamat heilahtelut tilausmäärissä pienenevät. Esimerkki yrityksestä, joka on onnistuneesti siirtänyt JIT-menetelmän käytöstä saadut kustannussäästöt asiakkaille halvempien hintojen muodossa, ja näin saanut arvokkaan kilpailuedun, on amerikkalainen [[Dell]]-tietokonevalmistaja.<ref>Armstrong, Gary & Kotler, Philip. Marketing: An Introduction, 7. painos. Prentice Hall, 2004. ISBN 0-13-142410-6</ref> Rivi 28 ⟶ 25: ==Lähteet== ~~<references />~~ Pouri, Reijo(2004): ''Businesslogistiikka'', Suomen logistiikkayhdistys Ry. [http://www.edu.fi/oppimateriaalit/tuottavatehdas/tehdas6.html opetusmateriaalia]] *[http://www.strategosinc.com/just_in_time.htm JIT historiaa] ===Viitteet=== {{viitteet}} [[Luokka:Logistiikka]]

Ero sivun ”Just-in-time” versioiden välillä