Ero sivun ”Kertymäkiekko” versioiden välillä

Kertymäkiekko syntyy yleensä kaasun virratessa kiekkoon ulkoa, esim.esimerkiksi kertymäkiekon keskustähteä kiertävästä tähdestä tai kiekkoa ympäröivästä kaasupilvestä. Kiekko on kuuma lähellä keskustähteä ja hieman viileämpi kauempana tähdestä. Kiekkoa lämmittää keskustähden lisäksi myös kaasun sisäinen kitka eli [[viskositeetti]]. Kitkalämpö on lähempänä keskustähteä suurempi, koska [[kaasu]] liikkuu keskustähden vetovoiman takia siellä nopeammin. Kiekossa on myös ns. kuuma piste (engl. hot spot), joka syntyy kun ulkoa virtaava kaasu osuu kiekossa jo virtaavaan kaasuun aiheuttaen kitkaa. Kuuma piste värähtelee ja säteilee massavirran muutosten mukaan.

[[Aurinkokunta|Aurinkokunnan]] [[planeetta|planeetat]] ovat syntyneet tieteen nykynäkemyksen mukaan vastasyntynyttä [[Aurinko]]a ympäröivästä kertymäkiekosta. [[Kompakti tähti|Kompaktia tähteä]] joka on kaksoistähtijärjestelmässä, ympäröi yleensä kertymäkiekko, jos kompakti tähti on kyllin lähellä toista tähteä viedäkseen siltä kaasua pois. Toinen tähti täyttää [[rochen pinta|Rochen pinnan]] eli rajan, jonka ulkopuolelta ainetta virtaa pois. Kaasu virtaa putkimaista rataa pitkin kiekkoon kohdaten kiekon "kuumassa pisteessä" (engl. ''hot spot''). [[Kompakti tähti]] voi olla esim.esimerkiksi [[valkea kääpiö]], [[neutronitähti]] tai [[musta aukko]]. Neutronitähteä tai mustaa aukkoa ympäröivä kertymäkiekko säteilee [[röntgensäteet|röntgensäteitä]], koska se on niin kuuma. [[Esiplanetaarinen kiekko]] säteilee enimmäkseen [[infrapuna]]- ja radioalueilla, koska on niin kylmä. Yleensä kertymäkiekkoon liittyy suihkuja jotka johtuvat korkealämpötilaisen kiekon[[magneettikenttä|magneettikentästä]]. Suihkut purkautuvat aivan kertymäkiekon keskustähden lähiympäristöstä molempiin suuntiin. Aurinkokunan syntyessä kertymäkiekkoon virtasi ainetta mm.muun muassa kiekon ylä- ja alapuolelta. Yliääninopeudella tapahtuva virtaus muodosti [[shokkirintama]]n kiekon rajoille.