Ero sivun ”Lappalaiset” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Käyttäjän 213.138.128.44 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin käyttäjän Siliamaav tekemään versioon 4372561.
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
[[Kuva:Kartta.png|thumb|238px|esimerkkejä lappalainen-nimityksen vaikutuksesta paikannimistöön]]
 
[[Kuva:Suomen asutus keskiajan alussa.png|thumb|200px|Muun muassa maanviljelyn ja kiinteän asutuksen jättämät merkit antavat kuvan suomalaisiin ja karjalaisiin samaistetun väestön asuinseuduista keskiajan alussa noin vuonna [[1150]]. Niiden ulkopuolella asui lappalaisiksi kutsuttua pyyntiväestöä, joita on arkeologian keinoin vaikeampi sijoittaa kartalle.]]
 
'''Lappalainen'''-nimitystä käytettiin entisaikaan, ainakin keskiajalta lähtien, sisä-Suomen tai yleisemmin [[Fennoskandia]]n maanviljelysalueiden ulkopuolella asuneesta, liikkuvaa pyyntikultturia harjoittaneesta väestöstä. Näitä lappalaisia on asunut jopa [[Etelä-Suomi|Etelä-Suomessa]] ja [[Ruotsi]]ssa [[limes norrlandicus|havumetsävyöhykkeen etelärajalla]] asti. Nimitys lappalainen on perinteisesti yhdistetty [[saamelaiset|saamelaisiin]]. Nykyisinkin saamelaisia kutsutaan joskus lappalaisiksi, vaikka monet pitävät nimitystä loukkaavana. Ei kuitenkaan ole varmaa, että kansanperinteen ja vanhojen kirjallisten lähteiden tuntemilla lappalaisilla olisi viitattu aina nimenomaan saamelaisten esi-isiin. Historiantutkija [[Jukka Korpela (historioitsija)|Jukka Korpelan]] mukaan keskiajan kirjallisissa lähteissä "lappalaiset" oli yleisnimitys erämaaseutujen asukkaille, jotka eivät todellisuudessa olleet kielellisesti, kulttuurisesti tai elinkeinoiltaan yhdenmukaista joukkoa. Kysymys on kuitenkin mutkikas, sillä saamen kieleen palautuvaa paikannimistöä voidaan toisaalta osoittaa Etelä-Suomestakin.