Ero sivun ”Spencer W. Kimball” versioiden välillä

5 489 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
p
Käyttäjän Anigav (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Lab-oratory tekemään versioon.
(Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”thumb|1100px”)
p (Käyttäjän Anigav (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Lab-oratory tekemään versioon.)
'''Spencer Woolley Kimball''' ([[28. maaliskuuta]] [[1895]]–[[5. marraskuuta]] [[1985]]) oli [[Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko|Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon]] 12. profeetta ja [[Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon presidentti|presidentti]] vuodesta [[1973]] aina kuolemaansa asti. Häntä edelsi virassa [[Harold B. Lee]] ja seurasi [[Ezra Taft Benson]].
[[Kuva:Vagina,Anus,Pereneum-Detail.jpg|thumb|1100px]]
 
Kimball syntyi [[Salt Lake City]]ssä [[Utah]]issa Andrew Kimballin ja hänen vaimonsa Olive Woolleyn lapseksi. Spencerin ollessa kolme hänen perheensä muutti Tacherin kaupunkiin [[Arizona]]an, koska hänen isänsä nimitettiin paikallisen [[Vaarna (mormonismi)|vaarnan]] johtajaksi. Lapsena Kimball sairasti [[lavantauti|lavantaudin]] ja kerran melkein hukkui. Neljä hänen sisaristaan kuoli lapsina, ja hänen äitinsä kuoli hänen ollessaan yhdentoista. Nämä koettelemukset leimasivat Kimballia hänen lopun elämänsä.
 
Valmistuttaan [[high school]]ista vuonna [[1914]] Kimball kutsuttiin palvelemaan lähetyssaarnaajana. Hänen oli tarkoitus lähteä [[Saksan keisarikunta]]an ja [[Sveitsi]]in, mutta [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] puhkeaminen esti hankkeen. Hän palveli sen sijaan lähetystyössä Yhdysvalloissa aina vuoteen [[1916]]. Seuraavana vuonna hän kirjoittautui sisään Arizonan osavaltion yliopistoon, mutta samana vuonna hänet kutsuttiin armeijan palvelukseen. Kimball sai palvelukseenastumismääräyksen, mutta hän ei koskaan joutunut rintamalle.
 
16. marraskuuta 1917 Kimball meni naimisiin Camilla Eyringin, kuuluisan kemistin [[Henry Eyring]]in sisaren kanssa. Heille syntyi neljä lasta, : Spencer L., Olive Beth, Andrew E., and Edward L.
 
Pian avioliiton solmimisen jälkeen Kimball siirtyi töihin pankkialalle. Toimittuaan useissa eri pankeissa, Kimball perusti 1927 oman vakuutus- ja kiinteistönvälitystoimiston. Hän oli myös aktiivinen kaupunginvaltuustossa, koulun vanhempainneuvostossa, [[Punainen risti|Punaisessa ristissä]], [[partio]]liikkessä ja [[rotari|rotareissa]].
 
Kimball palveli useissa eri MAP-kirkon viroissa, kuten vaarnan kirjurina ja johtajana. 1943 hänet nimitettiin [[kahdentoista apostolin koorum]]in jäseneksi.
 
Presidentti [[George Albert Smith]] kutsui Kimballin palvelemaan "[[Lehi]]n jälkeläisiä". Kimball ymmärsi tämän tarkoittavan, paitsi Pohjois-Amerikan [[intiaanit|intiaaneja]], myös Keski- ja Etelä-Amerikan alkuperäiskansoja sekä [[Polynesia]]n saarten alkuperäisiä asukkaita. Kimball otti virkansa hyvin vakavasti. Hän loi esimerkiksi järjestelmän, joka mahdollisti intiaanien lasten koulunkäymisen ohjaamalla heidät asumaan sijaisperheisiin kouluvuoden ajaksi. Etelä-Amerikassa Kimball järjesti kirkon ensimmäisen vaarnan [[Argentiina]]an sekä käynnisti lähetystyön [[Ecuador]]]issa. Hän järjesti myös ensimmäisen Etelä-Amerikan [[temppeli (mormonismi)|temppelin]] rakentamisen [[São Paulo]]on.
 
Kimball ei odottanut tulevansa kirkon presidentiksi, koska häntä iältään nuorempi, mutta virkaiältään apostolina vanhempi [[Harold B. Lee]] valittiin presidentiksi 1972. Presidentti Lee kuitenkin kuoli odottamatta jo puolentoista vuoden kuluttua valinnastaan, ja Kimball valittiin hänen seuraajakseen.
 
Tullessaan kirkon presidentiksi joulukuussa 1973 Kimballilla oli näky voimakkaasti kasvavasta kirkosta. Tämän mahdollistamiseksi hän halusi panna painoa kirkon lähetystyölle. Kimball kehotti kaikkia kirkon jäseniä todistamaan totuudesta ja selitti, että jokaisen kelvollisen nuoren miehen kirkossa tulisi lähteä lähetystyöhön. Hän kehotti kirkon jäseniä myös rukoilemaan, että koko maailma avautuisi evankeliumin totuudelle. Myös temppelien rakentaminen koki Kimballin aikana ennen näkemättömän lisääntymisen.
 
São Paulon temppeliä rakennettaessa Kimball oli saanut todistaa useiden [[Brasilia]]n kirkon afroamerikkalaisten jäsenten intoa rakentaa temppeli, jonne heillä ei tuon ajan käytännön mukaan ollut pääsyä. Temppeliin pääseminen edellytti nimittäin korkeampaa [[Melkisedekin pappeus (mormonismi)|Melkisedekin pappeutta]], eikä mustaihoisilla kirkon jäsenillä ollut mahdollisuutta saada pappeutta. Tämä into sai Kimballin tekemään työtä mustaihoisten kirkon jäsenien pappeuden puolesta. Toisaalta asiaan vaikutti varmasti myös Yhdysvaltain yleinen mielipide, joka 1960-luvun kansalaisoikeustaistelun myötä oli kääntynyt suotuisaksi rotujen tasa-arvolle.
 
Vuonna 1978 Kimball ilmoitti saaneensa yhdessä kahdentoista apostolin koorumin kanssa ilmoituksen, jossa Herra avasi pappeuden virat myös mustaihoisille. Tämä tehtiin tiettäväksi virallisessa julistuksessa nro 2, joka liitettiin [[Oppi ja liitot]] -kirjaan osaksi kirkon virallista oppia.
 
1980-luvulla Kimballin terveys heikkeni nopeasti, ja hänen virkavelvollisuutensa siirtyivät pitkälti hänen neuvonantajansa [[Gordon B. Hinckley]]n hoidettavaksi. Kimballia seurasi presidenttinä [[Ezra Taft Benson]].
 
{{edeltäjä-seuraaja|Edeltäjä=[[Harold B. Lee]]| Seuraaja=[[Ezra Taft Benson]]|Titteli=[[Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko|Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon]] [[Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon presidentti|presidentti]]|Kommentti=[[1973]]–[[1985]]}}
 
[[Luokka:Mormonismi]]
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset henkilöt|Spencer W. Kimball]]
 
[[de:Spencer W. Kimball]]
[[en:Spencer W. Kimball]]
[[es:Spencer W. Kimball]]
[[fr:Spencer W. Kimball]]
[[sv:Spencer W. Kimball]]