Ero sivun ”Rengastus” versioiden välillä

55 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
p
iso muutos AWB
p (Botti lisäsi: hu:Gyűrűzés)
p (iso muutos AWB)
[[Kuva:Mist net kinglet.jpg|thumb|250px|Lintuverkolla pyydystetty rubiinihippiäinen (''Regulus calendula''). Lintuverkoissa lintu jää ansaan verkon muodostamaan ”pussiin”, eikä takerru verkon säikeisiin kuten esim.esimerkiksi kalat kalaverkoissa.]]
 
'''Rengastus''' on [[ornitologia]]n eli lintutieteen apukeino, jonka avulla tutkitaan monia lintujen elämään liittyviä kysymyksiä, kuten esim.esimerkiksi [[muutto]]a ja talvehtimista, ikää, pesimäpaikkauskollisuutta ja kuolevuutta. Myös lepakoita rengastetaan.
 
== Rengastuksen historiaa ==
Rengas on avoin, ja se puristetaan pihdeillä [[lintu|linnun]] jalkaan varpaiden yläpuolelle eli jalkapöydän ympärille. Eri lintulajeille käytetään eri kokoisia renkaita, jolloin rengas istuu hyvin, ei purista jalkaa, mutta pääsee silti vapaasti liikkumaan. Rengas painaa suhteessa linnun ruumiinpainoon suunnilleen saman verran kuin rannekello ihmisen kädessä.
 
Renkaassa on juokseva numerointi ja kirjaintunnus. Erityyppisille renkaille on oma kirjaintunnuksensa, millä tavoin ne voidaan tiedonkäsittelyssä erottaa toisistaan. Tyypillinen merkkisarja on esim.esimerkiksi 123456X tai HT123456. Renkaan löytäjä ilmoittaa tämän merkkisarjan, tai mieluiten lähettää renkaan Rengastustoimistoon, josta hän saa linnun henkilötiedot. Löytöilmoituksessa pitää mainita myös linnun löytöpaikka, löytötapa (jos kuollut, niin miten kuollut), päivämäärä ja löytäjän nimi ja osoite. Viimeksi mainitut, jotta löytöilmoitus päätyisi perille.
 
Tutkimustarkoituksiin lintuja voidaan merkitä myös ns. lukurenkaalla, joka on [[muovi]]nen 10-30 mm korkea rengas, joka suljetaan liimalla, ja johon on kaiverrettu lyhyt merkkikoodi. Lukurenkaita on useita kokoja ja värejä eri lintulajeille. [[Kaukoputki|Kaukoputkella]] tai [[kiikari]]lla renkaan pystyy hyvissä olosuhteissa lukemaan jopa satojen metrien päästä. Toimintaa johtaa ja renkaat valmistaa Risto Juvaste. Muovisia värirenkaita ilman merkkikoodia käytetään tutkittaessa tietyn, tavallisesti rajoitetun alueen lintu[[populaatio]]ta. Värirenkaita voidaan käyttää erilaisina yhdistelminä.
 
== Rengastajat ==
[[ImageKuva:LarusRidibundusFlight-01.jpg|thumb|250px|left|Rengastettu naurulokki lennossa]]
Rengastus on saavuttanut tavoittensa vasta silloin, kun rengas löytyy. Vain löydön avulla voidaan tehdä tutkimusta. Mitä pienempi ja vaatimattomampi lintu on kyseessä, sitä vähemmän niitä löydetään. Rengastettuja [[hippiäinen|hippiäisiä]] ja [[pajulintu]]ja löydetään vain n.noin joka tuhannes. Kotkista ja muista suurista linnuista sekä metsästettävistä lajeista löytöjä tulee paljon enemmän, noin joka kymmenes rengastettu löydetään. Tilastollisten menetelmien käyttö tutkimuksessa edellyttää suuria löytömääriä. Siksi lintuja on rengastettava paljon.
 
Monet tutkijat ovat myös rengastajia. [[Biologia]]a opiskelevista nuorista moni ryhtyy rengastajaksi. Heidän lisäkseen tarvitaan vielä suuri joukko lintuharrastajia avustamaan. Pääosa suomalaisista rengastajista, joita on n.noin 670, onkin aktiivisia lintuharrastajia. Rengastajat eivät yleensä saa palkkaa tai muuta korvausta työstään. Ainoastaan joihinkin erikoisprojekteihin on ollut mahdollista saada avustusta. Monilla [[lintuasema|lintuasemilla]] maksetaan rengastajalle päivärahaa.
 
Renkaat ovat rengastajalle Suomessa ilmaisia. Rengastuksensa jokainen ilmoittaa itse Rengastustoimistoon, valtaosa sähköisessä muodossa Rengas-ohjelmalla. Löydöistä rengastaja saa löytöilmoituksen, josta ilmenevät niin löytöpaikka, -tapa ja -aika kuin myös löytäjän nimi. Kaikki rengastukset ja löydöt kootaan Luonnontieteellisen museon keskustietokoneelle. Kerran vuodessa on järjestetty rengastajien yhteinen viikonlopputapaaminen, Rengastajakokous, jossakin päin Suomea.
 
[[Kuva:Ringed lesser black-backed gull.jpg|thumb|300px|Kuva selkälokista, jolla on lukurengas CPU2. Lintu on rengastettu poikasena 14. heinäkuuta 1999 Helsingissä ja kuvattu Helsingin Tokoinrannassa 23. huhtikuuta 2006.]]
[[ImageKuva:AccipterGentilisJuvenileFlight1.jpg|thumb|left|300px|Rengastettu kanahaukka lennossa]]
 
Suomessa oli rengastettu lähes 9 miljoonaa lintua vuoden 2004 loppuun mennessä. 10 kautta aikain eniten rengastettua suomalaista lintulajia (1913-2004): [[talitiainen]] 790 000, [[kirjosieppo]] 570 000, [[pajulintu]] 550 000, [[hippiäinen]] 330 000, [[sinitiainen]] 327 000, [[punarinta]] 316 000, [[ruokokerttunen]] 307 000, [[urpiainen]] 234 000, [[haarapääsky]] 227 000 ja [[harmaalokki]] 213 000 yksilöä.
 
== Aiheesta muualla ==
{{Korjattava|Liian pitkä lista}}
{{Commonscat|Ringed birds}}
* [http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/rengastus/ Rengastustoimisto]
** Stolt, Bengt-Olof 1988: Ruotsin rengastuskeskus ennen ja nyt. - Lintumies 6.1988 s. 254-257. LYL.
** Yrjölä, Rauno 1989: Kaislikossa suhisee. - Lintumies 4.1989 s. 178-179. LYL.
 
[[Luokka:Ornitologia]]