Ero sivun ”Suomen kielilaki” versioiden välillä

36 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
p
p (AWB)
 
Yleinen väärinkäsitys on, että kielilaki tai kielitaitolaki edellyttäisi kaikilta suomen ja ruotsin taitoa. Todellisuudessa riittää että viranomaisissa on riittävästi molempia kieliä osaavia niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa tarvitaan. Valtion viranomaisten kielitaitovaatimukset koskevat yleensä virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto tai joihin liittyy julkisen vallan itsenäistä käyttöä. Kuntien henkilöstön kielitaitovaatimukset kunnat asettavat itse, mutta niiden on turvattava kielilain vaatimusten täyttyminen: kaksikielisessä kunnassa on jokaisella oikeus saada palvelua valitsemallaan kansalliskielellä. Yksikielisessä kunnassa tämä on tarpeen vain tiettyjen viranomaisen aloitteesta vireille tulevien asioiden hoitamisessa.
 
 
==Kielilain takaamat oikeudet==
* kunnalliset viranomaiset (kts. kohta Viranomaiset)
* tuomioistuimet
* itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset (esim.esimerkiksi [[Kansaneläkelaitos]])
* eduskunnan virastot (esim.esimerkiksi [[Eduskunnan oikeusasiamies]])
* tasavallan presidentin kanslia
* valtion liikelaitokset
*Vankilat ovat yleensä yksikielisiä, mutta niissä voi olla kaksikielisiä osastoja.
 
On huomattava, että kielilain muodollisesti tasapuolinen suhtautuminen suomeen ja ruotsiin loppuu käsiteltäessä viranomaisten sisäistä kieltä ja lainsäädäntötyötä. Säännösten käytännön vaikutus on se, että valtion keskushallinnon ja uusien lakien valmistelutyön kielenä on suomi. Laki antaa mahdollisuuden käyttää ruotsia tai muuta kieltä (esim.esimerkiksi englantia), mikäli se on tarkoituksenmukaista. Oikeus ruotsinkieliseen kirjeenvaihtoon on kuitenkin taattu laitoksille, joilla ei ole todennäköisesti kykyä työskennellä molemmilla kielillä. Tällaisia laitoksia ovat muun muassa yksikielisesti ruotsinkieliset kunnat ja oppilaitokset.
 
==Ahvenanmaa==
==Muiden kielten käyttö==
 
[[Saamelaiset|Saamelaisten]], [[romani]]en ja [[viittomakieli]]sten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on myös mainittu perustuslaissa. Niiden turvaamisesta säädetään omissa laeissaan.
 
Muiden kielten käyttöoikeuksista on mainittu mm.muun muassa [[hallintolaki|hallintolaissa]] sekä [[oikeudenkäynti]]ä, [[sosiaalihuolto]]a ja [[sairaanhoito]]a koskevissa laeissa. Kielilaki ei kiellä parempaa palvelua mitä edellyttää. Suomenkielinen viranomainen voi esimerkiksi hyväksyä ruotsin tai [[englannin kieli|englannin]] kielisen asiakirjan.
 
==Kielilain valmistelu ja voimaantulo==
 
==Katso myös==
 
* [[Suomen kielipolitiikka]]
* [[Kielitaitolaki]]
 
==Lähteet==
* [[Helsingin Sanomat]] [[6. elokuuta]] [[2006]], ''[[Oikeusministeriö]]n [[hallitusneuvos]] [[Paulina Tallroth]] kielilain valmistelusta ja keitä laki koskee työhönotossa.''
 
===Viitteet===
{{viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
 
*[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423 Kielilaki]
*[http://www.folktinget.fi/fi/kielilaki.html Folktinget kielilaista]
*[http://www.pakkoruotsi.net/kielilaki.shtml Kritiikkiä Suomen kielilaista]
*[http://www.pakkoruotsi.net/linkit.shtml#lait Linkkikokoelma Suomen kielilainsäädännöstä]
 
==Lähteet==
<references/>
* [[Helsingin Sanomat]] [[6. elokuuta]] [[2006]], ''[[Oikeusministeriö]]n [[hallitusneuvos]] [[Paulina Tallroth]] kielilain valmistelusta ja keitä laki koskee työhönotossa.''
 
 
[[Luokka:Suomen laki|Kielilaki]]