Ero sivun ”Substraatti (kielitiede)” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: an:Sostrato lingüistico |
p AWB |
||
Rivi 1:
'''Substraatti''' (latinan sanoista ''sub'' ’alla’ ja ''stratum'' ’kerros’) on syrjäyttävässä kielessä ilmenevä syrjäytyneen kielen vaikutus.
Kielelliset substraattivaikutukset syntyvät [[kielenvaihto|kielenvaihdon]] yhteydessä. [[Historiallis-vertaileva kielitiede|Historiallisessa kielitieteessä]] on esitetty erilaisia käsityksiä siitä, minkälaisia substraattivaikutukset voivat olla. On
Tyypillisiin substraattivaikutuksiin kuuluu myös sellaisen sanaston siirtyminen, joka on tiettyyn maantieteelliseen alueeseen kytköksissä. Esim. Suomen Lapissa monet maantieteellisiin muodostelmiin, kasvillisuuteen ja eläimistöön liittyvät termit ovat peräisin saamelaiskielistä (jänkä, tunturi, naali jne.). Vaikka saamelaiskielten puhujat ovat suomalaistuneet, on tällainen sanasto säilynyt kielenvaihdon läpi, sillä se kuvaa konkreettisia tarkoitteita, joilla ei ole täsmällisiä vastineita suomen kielen muilla puhuma-alueilla.
Kaikkein yleisin ja kiistattomin kielellisen substraatin ilmenemismuoto on [[paikannimi]]stön siirtyminen kuolevasta kielestä uuteen kieleen. Esim. intiaanikielten vaikutus [[amerikanenglanti]]in rajoittuu lähes pelkästään paikannimistöön. Myös
Sanastovaikutuksia lukuun ottamatta kielellisen substraattivaikutuksen todistamiseen liittyy yleensä melkoisia ongelmia. Esimerkiksi suomalais-ugrilaisten kielten vaikutus [[venäjän kieli|venäjän kieleen]] on nähty tutkimushistoriassa milloin valtavaksi, milloin mitättömäksi. Muita paljon keskusteltuja kielellisiä substraattivaikutuksia ovat
Suomessa [[Kalevi Wiik]] on esittänyt useita rohkeita oletuksia eri kielten substraattivaikutuksista muotoillessaan käsityksiä Euroopan kielten alkuperästä. Wiikin käsitysten suuresta julkisuudesta huolimatta asiantuntijat eivät yleensä pidä niitä perusteltuina.
|