Ero sivun ”Suomalaisuuden liitto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 4:
Sääntöjensä mukaan liiton tehtävänä on vaalia suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta, lujittaa itsenäisyys- ja puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajattelutapaa, edistää kansainvälistä yhteistyötä henkisen ja aineellisen kulttuurin eri aloilla sekä ylläpitää yhteyksiä ulkomailla oleviin suomalaisiin ja suomensukuisiin kansoihin. Suomalaisuuden liitto antaa valistusta valtio- ja maakuntalippujen asianmukaisesta käytöstä ja järjestää lipunnostotapahtuman ja seppeleenlaskun Suomen itsenäisyyspäivänä Helsingissä.
Liiton näkyvimmäksi tavoitteeksi on viime vuosikymmeninä muodostunut [[ruotsin kieli|ruotsi]]n muuttaminen [[pakkoruotsi|vapaaehtoiseksi]] oppiaineeksi maamme suomenkielisissä kouluissa. Se katsoo, että suomen kielen ja suomenkielisten syrjintä on lopetettava kaksikielisillä paikkakunnilla ja niissä kunnissa,joissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä. Se edellyttää, että suomi on tunnustettava tasavertaiseksi kieleksi ruotsin kanssa myös [[Ahvenanmaa]]lla. Edelleen se vaatii, että korkeakoulujen pääsytutkinnoissa suomenkieliset opiskelijat on saatettava tasa-arvoisiksi ruotsinkielisten kanssa.▼
Järjestö on saanut 2000-luvun alussa julkisuutta pidättäytymällä ruotsinkielisen neuvonnan antamisesta, jonka johdosta se on menettänyt merkittävän osan tarkoitukseen varatuista valtionavuistaan. Närkästystä ovat myös herättäneet eräät liiton ''Suomen mieli'' -jäsenlehdessä julkaistut, ruotsin kieltä vastaan suunnatut provosoivat artikkelit. Suomalaisuuden liiton johtotehtävissä aiemmin toiminut tutkija [[Martti Häikiö]] on valittanut järjestön muuttumista jyrkän linjan suomenkielisyysasian ajajien eturyhmäksi.▼
Liiton tunnettuja jäseniä ovat olleet mm. taloushistorioitsija [[Erkki Pihkala]] ja musiikkikriitikko [[Seppo Heikinheimo]].
Liiton jäsenlehti on Suomen Mieli.
==Kielivapaus tavoitteena==
▲Liiton näkyvimmäksi tavoitteeksi on viime vuosikymmeninä muodostunut kielivapaus eli [[ruotsin kieli|ruotsi]]n muuttaminen [[pakkoruotsi|vapaaehtoiseksi]] oppiaineeksi maamme suomenkielisissä kouluissa. Se katsoo, että suomen kielen ja suomenkielisten syrjintä on lopetettava kaksikielisillä paikkakunnilla ja niissä kunnissa, joissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä. Se edellyttää, että suomi on tunnustettava tasavertaiseksi kieleksi ruotsin kanssa myös [[Ahvenanmaa]]lla. Edelleen se vaatii, että korkeakoulujen pääsytutkinnoissa suomenkieliset opiskelijat on saatettava tasa-arvoisiksi ruotsinkielisten kanssa.
▲
==Linkkejä==
| |||