Versio 4. heinäkuuta 2008 kello 19.14 muokkaa AlleborgoBot (keskustelu \| muokkaukset) 28 892 muokkausta p Botti lisäsi: sr:Pešadija ← Vanhempi muutos		Versio 9. elokuuta 2008 kello 21.41 muokkaa kumoa 88.112.17.197 (keskustelu) →‎Jalkaväki ennen teollista aikaa Uudempi muutos →
Rivi 7: Läpi aikojen jalkaväki on ollut armeijoiden keskeisin osa. Muinaisina aikoina merkittävimmät sotilasmuodostelmat olivat esimerkiksi [[Antiikin Kreikka\|Kreikassa]] käytetyt [[falangi\|falangit]] ja hienopiirteisemmät [[Rooman valtakunta\|roomalaiset]] [[legioona]]t. Näissä yksiköissä saattoi olla useita tuhansia miehiä. [[Keskiaika\|Keskiajalla]] [[ratsuväki\|ratsuväen]] ajateltiin olevan ylivertainen jalkaväkeen nähden. Kuitenkin, mikäli ratsastavien [[ritari\|ritarien]] rynnäkkö oli huonosti järjestynyt, se päättyi usein tuhoon jalkaväkeä vastaan, ja 1350.-luvulta lähtien ritarit itsekin alkoivat jalkautua taisteluun vastakeinona jousimiehiä vastaan, jotka saattoivat ampua heidän ratsunsa. Kurinalaiset jalkaväkimuodostelmat alkoivat hallita taistelukenttää yhdessä ratsuväen kanssa käyttäen heittoaseita, [[jousi (ase)\|jousia]] ja erilaisia maastotyyppejä hyväkseen. Tilanne pysyi ennallaan kunnes [[tuliase\|tuliaseet]] ja [[räjähde\|räjähteet]] mullistivat sodankäynnin. Vaikka pitkäjousi olisi ollut huomattavasti tehokkaampi kuin vasta keksitty [[musketti]], sen tuloksellinen käyttö vaati ampujalta elinikäistä harjoittelua. Muskettiarmeijan värvääminen vaati puolestaan rahaa, aseiden tuotantoyksikköjä, ruutia ja suuren määrän sotilaita, mutta sotilaita ei tarvinnut kouluttaa kuin muutamia viikkoja tai kuukausia. Pitkä [[keihäs]], piikki, tuli merkittäväksi lähipuolustusaseeksi hyvin koulutetuille jalkaväkimiehille.

Ero sivun ”Jalkaväki” versioiden välillä